Uusien teknologioiden tulisi olla ratkaisu validiin liiketoiminnalliseen ongelmaan, ei itsetarkoitus. Silti hype vie monen mennessään.

Kunpa jokainen suomalainen yritysjohtaja olisi yhtä viisas kuin Einstein. Hän on kuuleman mukaan todennut:

”If I had an hour to solve a problem I’d spend 55 minutes thinking about the problem and 5 minutes thinking about solutions”.

Siinä missä insinööri pystyy aina keksimään ratkaisuksi teknisen vempeleen – vaikkei aina olisi ongelmaakaan – johtaja puolestaan innostuu vempeleestä niin, että unohtaa keskittyä itse ongelmaan.

Näin on ollut myös IoT:n eli teollisen internetin kohdalla. IoT:stä puhuttiin paljon muutama vuosi sitten ja sen mahdollisuuksista intoiltiin laajaksi. Sitten koko IoT unohtui hetkeksi. Nyt teema näyttäisi elävän jonkinlaista uutta renessanssia sen myötä, kun tekoäly on noussut puheenaiheeksi kaikissa kulmahuoneissa.

Valitettavasti lähestymistapa IoT:iin sen enempää kuin tekoälyynkään ei näytä muuttuneen.

Edelleen teknologia edellä mennään

Vaikka datan ja analysoinnin merkitystä on saatu nostettua tekniikan lisäksi prioriteeteissa ylemmäs, silti moni IoT-projekti lähtee liikkeelle väärästä reunasta. Eniten keskitytään edelleen siihen, että datan keruusta tehdään teknisiä testejä ja selvitetään, millainen anturi tai purkki seurattaviin koneisiin tai laitteisiin pitää kytkeä, jotta data saadaan virtaamaan pilveen.

Sen jälkeen looginen seuraava askel onkin lähteä selvittämään, mikä IoT-alusta tai -teknologia sopisi parhaiten ratkaisun tuotteistamiseen.

Mutta hetkinen! Mitä tässä ollaan oikeastaan tuotteistamassa? Mihin alustaa oikeastaan tarvitaan? Kuka alustaa oikeastaan käyttää ja miksi? Miten tällä ratkaisulla palvellaan asiakasta tai tehostetaan omia prosesseja? Miten tehdään rahaa?

Mikä se kaikkein tärkein nyt taas olikaan?

Loppujen lopuksi ratkaisuissa on kuitenkin tavoitteena kehittää uudenlaisia palvelumalleja asiakkaille ja muille sidosryhmille – sekä sen pohjalta uutta liiketoimintaa. Tämä voi tapahtua suoraan digitaalisia palveluita kehittämällä tai epäsuorasti tarjoamalla jonkinlaisen data-alustan muiden hyödynnettäväksi.

Onnistunut palveluiden kehittäminen lähtee kuitenkin liikkeelle ymmärtämällä liiketoimintaympäristöä ja sen muutosajureita. On tutkittava asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa sekä eri käyttäjäryhmien toimintaympäristöä ja päivittäisiä haasteita. Eli vastauksia kysymyksiin:

  • Miten voisimme helpottaa työtäsi tai vähentää turhia työvaiheita?
  • Miten voimme parantaa asiakaskokemustanne?
  • Miten voisimme varmistaa toimintanne edellytyksiä paremmin?
  • Miten voimme vähentää toimintaan liittyviä riskejä?
  • Miten voimme kehittää uusia tulovirtoja?
  • Miten voimme kasvattaa toimintanne tuloksellisuutta?

Ymmärtämällä liiketoimintaympäristön kehityssuuntia sekä asiakkaiden toimintaa ja tarpeita voidaan paremmin jäsentää potentiaaliset liiketoimintamahdollisuudet. Eli ymmärretään paremmin, millaisia palveluita asiakkaat haluavat ja mistä he ovat valmiita maksamaan.

Onko tarpeen esimerkiksi tehostaa jonkin prosessin toimintaa – kuten varaosien tilaus ja toimitus – vai siirrytäänkö toimialan arvoketjussa lähemmäksi omaa asiakasta, esimerkiksi laitetoimittajasta ja varaosatoimittajasta operaattoriksi.

Millä teknologioilla ja missä aikataulussa?

On huomattavasti otollisempaa miettiä teknologiaa, kun tiedetään, millaisia ongelmia sen avulla pitäisi pystyä ratkomaan. Kaikki yritykset eivät oman toimialan ruokaketjussa ole siinä asemassa, että voivat tarjota asiakkaille uskottavan ja kattavan fleet management- tai platform-ratkaisun. Se ei toisaalta tarkoita, etteikö perinteinen laitevalmistajakin voisi löytää rajatumpia palvelumalleja, joita digitalisoimalla asiakasta pystytään palvelemaan paremmin.

Oli suunta mikä hyvänsä, myös erilaiset ajalliset horisontit on tunnistettava: Mitkä ovat pidemmän aikajänteen visioita? Minkälaisia muutoksia tulee tapahtua lyhyemmällä aikajänteellä, jotta visiota kohden voidaan uskottavasti kulkea?

Harppaus laitevalmistajasta lisäarvotoimittajaksi ei tapahdu yön yli, vaan vaatii harjoittelua ja uusien toimintamallien omaksumista vaiheittain. Samalla pitää pystyä rahoittamaan muutospolku niin, että nykyisen liiketoiminnan rinnalla voidaan ottaa rohkeita askeleita oikeaan suuntaan.

Niillä yrityksillä, jotka jo nyt omaksuvat uusia teknologioita liiketoimintalähtöisesti, tulee olemaan keskimääräistä paremmat todennäköisyydet luoda aitoa lisäarvoa asiakkailleen ja muille sidosryhmille – ja sen myötä myös uutta liiketoimintaa.

 

Haluatko kehittää liiketoimintaasi tekoälyä hyödyntäen? Jätä yhteystietosi, niin me autamme:



Avainsanat:
AI, IoT, liiketoiminta, teknologia
ambientia

Blogi