Alustatalouden hyvin lyhyt oppimäärä

Alustatalouden viimeaikaiset isot loikat ovat saattaneet mennä monelta ohi aivan huomaamatta. Päältäpäin asioita tarkastellen voidaan vain todeta kuluttamiemme palvelujen määrän jälleen lisääntyneen, hinnan halventuneen ja laadun parantuneen. Markkina-arvossa mitaten alustalousfirmat ovat nousseet maailman suurimmiksi yrityksiksi vain muutamassa vuodessa. Vielä vuonna 2011 markkina-arvoltaan kärkipään yritykset olivat öljy-yhtiöitä.

Siitä, mikä tarkalleen ottaen on tuote alustataloudessa, voidaan käydä mielenkiintoista keskustelua. Otetaanpa tarkasteluun Facebook. Vedän tässä muutamia mutkia suoriksi ja oletan, että lukijat suurin piirtein tietävät, mikä palvelu on kyseessä.

Näin vuonna 2018 laggarditkin ovat alkaneet ottaa Facebookia käyttöön ja ryhtyneet kuluttamaan tätä suuren yleisön tuntemaa palvelua. Facebookia käyttäessään he mm. tuottavat itse sisältöä muiden kulutettavaksi, klikkailevat mainoksia ja pelaavat pelejä, kuten muutkin n. 2,3 miljardia (kuukausittaista) käyttäjää.

Lähde: https://www.statista.com/statistics/264810/number-of-monthly-active-facebook-users-worldwide/

 

Ilmaisia lounaita ei ole olemassa ja käyttöoikeudet hyväksyessään – ”kuka niitä lukee?” – nämäkin uudet käyttäjät antavat Facebookille oikeuden kerryttää, varastoida ja hyödyntää tietoa (dataa) heistä ja heidän toimistaan palvelussa.

Facebookin ansaintamalli nojaa vahvasti käyttäjien määrään, verkostoon, joka kasvaa verkostovaikutuksen (”network effect”) seurauksena. Verkostovaikutuksessa lisää käyttäjiä kiinnostuu palvelusta sen perusteella, miten moni muu jo käyttää palvelua. Tämä kaikki kiinnostus kertautuu johtaen eksponentiaaliseen käyttäjämäärän kasvuun. Tämän seurauksena Facebookille kertyy myös eksponentiaalisesti dataa käyttäjistään. Datan tehokas hyödyntäminen mahdollistaa yhtiön vaikuttavat liikevaihdot. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli n. 40,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Lähde: https://www.statista.com/statistics/277963/facebooks-quarterly-global-revenue-by-segment/

 

Data on siis Facebookille äärimmäinen voimavara. Data on itseasiassa alustalle kuin alustalle suorastaan elintärkeää. APIt ovat toinen tärkeä aspekti, jonka avulla kyetään tehokkaasti mm. integroimaan järjestelmiä toisiinsa ja ottamaan palveluja käyttöön hyvin suoraviivaisesti ja kustannustehokkaasti. Facebookilta löytyy tottakai myös APIt, joilla mahdollistetaan kolmansien osapuolien liittyminen alustaan. Facebook siis yhdistää monenlaisia pelureita samalle pelipaikalle ja on tästä johtuen nk. monisuuntainen alusta (”multi-sided platform”).

Kuka tai mikä siis on tuote?

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. On kuitenkin houkuttavaa sanoa, että käyttäjien verkosto on tuote ja itse palvelu vain keino yhdistää mainostajat ja käyttäjät, eli tehdä ns. ”matchmaking”. Monella tapaa asia on juuri näin. Ei kuitenkaan tule unohtaa arvoa, jota palvelu kuluttajille luo, kuten helpon tavan olla yhteydessä muihin ihmisiin: kuulla ja nähdä, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Googlen Android on sitten hieman erilainen alusta, kuten on vaikkapa Amazonkin. Perusperiaatteet kuitenkin pätevät näissä yhtälailla.

Erilaiset alustat ja Isännöintiliiton alusta

Alustat on periaatteessa luokiteltavissa erilaisiin tyyppeihin vaikkakaan maailmalla ei näytä toistaiseksi muodostuneen yhteisymmärrystä luokittelusta. Olemassa olevien digitaalisten palveluiden toimintaa analysoimalla voidaan ajatella olevan ainakin:

  • sosiaalisia alustoja (Facebook, Instagram),
  • kauppapaikkoja (Amazon, eBay),
  • sisältöalustoja (YouTube).

Kategoriat eivät kuitenkaan pääty tähän, ja joissakin alustoissa on monia eri piirteitä. Jotkin alustat tarjoavat helpon tavan saada käyttöönsä työkaluja, joilla luoda arvoa (esim. suljetulla markkinalla) tai tuottaa sisältöä, kun taas toiset mahdollistavat helpon maksamisen. Aina kuitenkin on kyse jonkinlaisesta kysynnän ja tarjonnan kytkemisestä.

Isännöintiliiton alusta on digitaalinen kokonaisuus, joka mahdollistaa helpon ja standardoidun tavan kehittää ratkaisuja isännöintialan tarpeisiin, päästä kiinni dataan APIen avulla ja tunnistautua. Alustan avulla mahdollistamme ei-niin digitaaliselle toimialalle uudenlaisen tavan ajatella sekä mahdollisuuksia luoda digitaalista arvoa. Väylätoteutuksissa on keskeisenä mikropalveluarkkitehtuuri, jonka avulla saavutetaan mm. korkean tason uudelleenkäytettävyysaste ja integroitavuus. Järjestelmien osia on mahdollista kehittää ja ottaa käyttöön dynaamisesti mahdollistaen laajan kirjon erilaisiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja, osien kytkettävyyttä ja kaksisuuntaista tiedonvaihtoa osien­ välillä unohtamatta.

Pidämme Isännöintiliiton kanssa yhteisen webinaariin aiheesta 21.11. Kerron webinaarissa mm. mitä on maksimaalinen differentaatio, miten alustat siihen liittyvät ja miten sen voidaan nähdä vaikuttavan liikevaihtoon. Esitän loppuun vielä argumentin pureskeltavaksi: ei ole olemassa muita, kuin digitaalisia alustoja.

Ilmoittaudu mukaan Digiväylä isännöintiin on auki -webinaariin

Avainsanat:
alustatalous, API
ambientia

Blogi