Suomalaisissa organisaatioissa tehdään juuri nyt vaikeita valintoja, kun digitalisaatio tulee päälle ja pitäisi tehdä kauaskantoisia päätöksiä IT-palvelunhallinnan toteutuksesta.

IT-palvelunhallinta on nimensä mukaisesti syntynyt IT:n tarpeisiin. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana IT-palvelunhallinnan prosessit ja työkalut ovat tulleet vahvasti myös organisaatioiden muihin funktioihin, kuten henkilöstöpalveluihin, talouspalveluihin, tuotekehitykseen, projektinhallintaan ja tehtävienhallintaan.

Organisaatiot ovat tiukkojen päätösten edessä ja joutuvat valitsemaan: lähteäkö rakentamaan toimintaa kaiken kattavan, mammuttimaisen maailmanhallintajärjestelmän suuntaan vai pyrkiäkö ohjaamaan toimintaa erillisillä, pienemmillä järjestelmillä.

Jokainen organisaatio toivoo, että järjestelmät taipuisivat juuri heidän tarpeisiinsa. Kuinka moni suuren IT-palvelunhallintajärjestelmän hankkinut voi kuitenkaan aidosti sanoa, että järjestelmä taipuu omiin tarpeisiin hyvin? Ja jos taipuu, niin onko taivutuksen todellinen hinta ollut ennakoitua suurempi?

IT-palvelunhallinnan pitäisi lisätä näkyvyyttä ja avoimuutta

Uuden palvelunhallintajärjestelmän käyttöönotolla pyritään tyypillisesti ratkaisemaan ongelmaa näkyvyyden puutteesta henkilöiden, tiimien ja organisaation eri funktioiden välillä. Tieto on sirpaleisesti sähköposteissa ja ties monessako eri järjestelmässä tai välineessä. Osa putoaa jakelusta, toisilla ei ole pääsyä, kolmannet eivät tiedä, missä tieto on.

Suurien IT-palvelunhallintajärjestelmien sisällä näkyvyyttä periaatteessa löytyy. Ongelmat alkavat kuitenkin usein siinä vaiheessa, kun mammutti pitäisi saada keskustelemaan muiden järjestelmien kanssa. Rajapinnat yleensä löytyvät, mutta integraatioiden ja muiden liityntöjen tekeminen on kallista, koska organisaatio ei joko saa tehdä tai edes osaa tehdä muutoksia itse.

Valitse filosofiasi mukainen järjestelmä

Kun organisaatio valitsee itselleen IT-palvelunhallintajärjestelmää, niin sen pitäisi kysyä itseltään, uskotaanko organisaatiossa toiminnan läpinäkyvyyteen ja ketteryyteen. Järjestelmäkantilta katsottuna läpinäkyvyys ja ketteryys eivät ole pelkästään yhden järjestelmän sisällä tapahtuvaa toimintaa. Todellinen mittari on siinä, miten nopeasti ja mihin hintaan läpinäkyvyys ja ketteryys toteutuu usean järjestelmän ympäristössä.

Ovatko rajapinnat avoimia? Saako organisaatio tehdä itse muutoksia järjestelmiin vai ovatko muutokset toimittajan asiantuntijoiden varassa?

Mammuteilla on ehdottomasti omat vahvuutensa ja paikkansa, koska ne taipuvat periaatteessa vaikka ja mihin. Kunhan vain budjettisi taipuu samaa tahtia. Jos taas uskot läpinäkyvyyteen ja ketteryyteen, eikä budjettisi ole aivan niin rajaton, valitse järjestelmä, joka tukee tätä ajatusta eikä torpedoi sitä.

Jira Service Desk tukee läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä

IT-palveluhallintajärjestelmän käyttöönotto on tyypillisesti organisaation merkittävimpiä projekteja ja sille asetetaan tiukkoja vaatimuksia lähes jokaisesta organisaation kolkasta. Oma ehkäpä puolueellinen, muttei vähääkään perusteeton mielipiteeni on, että Atlassianin Jira Service Desk vastaa näihin eri kolkista saapuviin vaatimuksiin hyvin.

Jira Service Desk on järjestelmä, joka taatusti tukee ajatusta läpinäkyvyydestä ja ketteryydestä; rajapinnat ovat avoimia, järjestelmän adminointi voidaan helposti hoitaa organisaation omin voimin. Käyttöönoton lisensseineen voi organisaatio halutessaan hoitaa täysin ilman ulkopuolista apua, mikäli osaamista ja innokkuutta löytyy riittävästi omasta takaa.

Jos palvelunhallintajärjestelmän käyttöönotto on teille ajankohtainen kysymys, niin ota yhteyttä!

Lue myös:
Kattava vertailu ITSM-järjestelmien vahvuuksista ja heikkouksista

Napakka ja helppolukuinen vertailu Service Now:n ja Jira SD:n välillä


Jätä yhteydenottopyyntö

Avainsanat:
itsm, jira service desk
ambientia

Blogi