Vuonna 2016 Teslan autot oppivat ehkäisemään onnettomuuksiaGoogle Translate oppi kääntämään, oikeasti.  Tekoäly voitti ihmisen go-pelissä – 50 kertaa peräkkäin. Mutta mikä on IT-palvelutuotannon seuraava suuri murros, ja kuka uskaltaa olla edelläkävijä?

Maailma todella muuttuu, ja tänä vuonna jälleen kerran nopeammin kuin minään aikaisempana vuonna. Kaikki kehitys on eksponentiaalista: ensin näyttää pitkään hitaalta ja sitten yhtäkkiä räjähtää. Mobiilisovelluksille tämä on tapahtunut muutaman viime vuoden aikana. Näyttää siltä, että viime vuosi oli alku koneoppimisen ja tekoälyn räjähtävälle kasvulle.

Tästä kehityksen luonteesta johtuen ennustaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kirjassaan Physics of the Future (2011), Michio Kakuhaastateltuaan 300 johtavaa tiedemiestä sortuu paikoitellen tekemään seuraavan sadan vuoden ajalle lineaarisia ennusteita ennemmin kuin eksponentiaalisia. Siitä syystä esimerkiksi itseohjaavat autot liikenteessä – vain viisi vuotta myöhemmin – pääsevät yllättämään hänet.

KUVA

Tulossa konttiteknologian läpimurto

Ohjelmistokehitys ja palvelutuotanto ovat myös olleet nopeassa murroksessa. Kanban on lähtöisin 40-luvulta teollisuudesta, parikoodaus ja Scrum 90-luvun puolivälistä. CI, Agile ja Lean vuosituhannen vaihteen tienoilta. Kuitenkin vasta muutaman viime vuoden aikana on nähty räjähdysmäinen kasvu näiden ajatusmallien yleistymisessä ohjelmistokehityksessä.

Palvelutuotannossa virtualisoinnista on toki puhuttu 60-luvulta lähtien, mutta oikeasti käyntiin päästiin vasta vuosituhannen vaihteessa. Ja vain noin kymmenen vuotta myöhemmin alkoi vakava kuhina konttien ympärillä.

Konttiteknologian suuri läpimurto ei ole vielä täällä, mutta se tulee aivan tuota pikaa. Luultavasti nopeammin kuin kukaan osaa ennustaa. Konttiteknologian suosion kasvu on lähtöisin suurilta toimijoilta, kuten Google ja Facebook. Tällä saralla tuotteet alkavat pikkuhiljaa olla tuotantokypsiä. Viime vuonna kuulimme  Volvon aikeista uusia maailmanlaajuisesti lähes kaikki järjestelmänsä mikropalveluiksi Red Hat OpenShiftin avulla – ja vieläpä todella nopeassa aikataulussa. Muut seuraavat varmasti perässä. Vuodesta 2017 tulee mikropalveluarkkitehtuurin kannalta hyvin mielenkiintoinen.

Liiketoimintamallit 90-luvulta

Helposti saatavilla oleva ja pienillä aloituskustannuksilla käyttöönotettava edullinen laskentakapasiteetti yhdessä sosiaalisen median luoman “digitaalisen yhteisöllisyyden” kanssa on synnyttänyt uudenlaista ajattelua myös liiketoimintaan. Loma-asunto hankitaan AirBnB:stä, sinne ajetaan Uberilla ja ruoka tilataan esimerkiksi Woltista.

Kuitenkin IT-palvelutuotannon liiketoimintamallit näyttävät pitkälti – ainakin Suomessa – olevan kotoisin 90-luvulta. Asiakas haluaa IT-ratkaisun, toimittaja määrittelee hinnan toteutukselle sekä ylläpidolle ja sitten toimittaa sen.

Miksi tätäkin asiaa ei ajateltaisi vähän uudelta kantilta? Mitä jos toimittaja kysyisikin asiakkaalta, mitkä ovat heidän liiketoimintatarpeensa. Mitkä ovat tavoitteet, jotka he tällä ratkaisulla haluavat saavuttaa. Järjestelmä rakennettaisiin pienistä komponenteista (mikropalvelut) ja annettaisiin asiakkaan käyttöön alhaisilla tai olemattomilla aloituskustannuksilla. Määriteltäisiin mittarit, joilla mitataan asiakkaan tavoitteiden täyttymistä järjestelmän avulla (esim. N kpl myyntitapahtumia verkkokaupassa, M kpl klikkauksia, tai jotain muuta). Sovittaisiin laskutusmallista, jossa asiakas maksaa toimittajalle näiden liiketoimintatavoitteiden täyttymisestä – ei IT-ratkaisusta. Toimittaja saa tuottoa, kun asiakas menestyy.

Tässäkö seuraava suuri murros?

Tällaisesta järjestelmästä on myös helposti tunnistettavissa ne mikropalvelut, joilla on eniten vaikutusta kunkin tavoitteen toteutumiseen. Sovelluskehityksen voimavarat voidaan keskittää juuri näiden osa-alueiden parantamiseen ja muiden osien kehityspanos jättää vähemmälle. Tämä ohjaa sovelluskehitystä keskittymään niihin asioihin, joista on eniten hyötyä asiakkaalle – ja sitä kautta myös toimittajalle. Tästä aiheesta Simon Wardley kirjoittaa pidemmästi artikkelissaan Why the fuss about serverless?

Itse uskoisin, että tässä on seuraava disruptio palvelutuotantoalan liiketoiminnassa. Ja kuten aina, muutos hiipii eksponentiaalisesti ja räjähtää aivan yllättäen. Mielenkiinnolla odotan, kuka Suomessa uskaltaa olla se edelläkävijä, joka tämän uran uurtaa. Onko se esimerkiksi Solita, jolla on jo samansuuntainen ajatus julkishallinnon puolella Lupapiste-palvelussaan?

ambientia

Blogi