Luonto on huippuunsa hiottu yhteistoimintaympäristö, jossa koko ekosysteemin menestyminen on kaikkien etu. Se on eri organismien muodostama monimutkainen yhteisö, joissa jokainen osa vaikuttaa muihin ekosysteemin osiin ja lopulta myös itseensä.

Me ihmiset elämme teknologian ympäröimässä kompleksisessa maailmassa, joka vaikuttaa unohtaneen miten toimitaan osana kokonaisuutta. 

Inhimillinen ja kokonaisvaltainen ajattelu tuntuu olevan jatkuvaan talouskasvuun nojaavassa maailmassa usein kadoksissa. Toimimme liian itsekeskeisesti sen mukaan, mitä itse saamme maailmalta sen sijaan, että kääntäisimme ajattelua myös siihen, mitä voimme antaa maailmalle ja miten oma toimintamme vaikuttaa kokonaisuuteen.

Inhimillisä palveluja teknologian avulla

Hallitseeko ihminen teknologiaa vai teknologia ihmistä?

Teknologian hallitessa yhä vahvemmin arkeamme, olemme havahtuneet ymmärtämään laajemmin käsillämme olevia tulevaisuuden haasteita ja hahmottamaan, mitä ihmisen mielen ja tunteiden manipuloinnista seuraavat ongelmat tulevat aiheuttamaan yhteiskunnallemme. Algoritmit ohjailevat elämäämme enemmän kuin aina ymmärrämmekään ja kerätyn datan käytön hyödyntämisen eettisyys nousee yhä kriittisemmin esiin. Esineitä liitetään Internetiin sillä vauhdilla ja heikoista lähtökohdista, että seurauksia on lähes mahdoton hallita.

Teknologian kehitys on tuonut toki paljon hyvää ja parantanut elämänlaatuamme, mutta sen mahdollistamien palvelujen luominen liian kapeista näkökulmista saattaa kääntyä lopulta itseämme vastaan.

Luottamus on tulevaisuuden liiketoiminnan arvokkain valuutta

Aikaamme leimaa inhimillisyyden ja vastuullisuuden vaatimus. Inhimillisyyden rajojen ylittyessä yhä räikeämmin, on pieni ihminen aloittanut omat toimensa vastareaktiona maailman tilaan. Jakamistalous ja ilmastotalkoot ovat jo arkipäivää ja onni syntyy ennemmin kokemuksesta ja merkityksellisyydestä kuin taloudellisesta omistamisen ilosta. Hyvä uutinen on, että tilastollisesti vain 3.5% ihmiskunnasta riittää kääntämään kelkan. Pienenkin ihmisen toimilla on siis vaikutusvaltaa! 

Yritykset ovat osa maailman ekosysteemiä, eivätkä voi toimia irrallaan muusta maailmasta ainoastaan omistajien tuoton maksimoinnin näkökulmasta, vaan ovat omalta osaltaan vastuussa myös maailman tilasta ja yhteiskunnan kehityksestä. Tämän totesivat myös maailman johtavimmat yritykset julistuksessaan olemassaolonsa tarkoituksesta; heidän tehtävä on yhtä lailla parantaa yhteiskuntaa ja palvella myös työntekijöidensä, asiakkaidensa ja koko yhteisön etua.

Digitalisaation mahdollistamalla asiakkaan aikakaudella ei yrityksillä ole edes varaa enää toimia toisin. Inhimillisyyttä odotetaan yhä enemmän yrityksiltä, jotka saattavat sitä vastustaessaan joutua yhteiskunnallisesti ahtaalle pienen ihmisen mittakaavasta ponnistavien toimien laajentuessa maailmanlaajuisiksi trendeiksi ja vaikuttaen lopulta myös yritysten kannattavuuteen.

Luottamuksesta yrityksen ja asiakkaan välillä on muodostumassa aina vaan arvokkaampi valuutta. Milleniaaleja käsittelevän tutkimuksen mukaan muutoksen laajuutta kuvaa nopeasti kasvanut trendi ajattelutavasta, jonka mukaan liiketoiminnan tavoitteen tulisi olla yhteiskunnan parantaminen.

Tämän on kuviteltu olevan vain pieni ilmiö, mutta nyt sen kannattajakunta kasvaa vauhdilla etenkin milleniaalien keskuudessa, joita vuonna 2020 kaikista kuluttajista on jo 40%, joten heille tyypilliset ajattelu- ja toimintatavat olisi syytä ottaa vakavasti viimeistään nyt.

Inhimillisä palveluja teknologian avulla

Miten sitten voimme rakentaa inhimillisiä palveluja? 

Mitkä ovat sitten ne rakennuspalikat, joista inhimillisiä palveluja luodaan? Selvää on, että kun nostamme keskiöön ihmisen, on helpompi varmistaa teknologian toimiminen ihmisen hyväksi.

Tarkastelemalla suunnittelun kohdetta laajemmin holistisesta näkökulmasta, keskitymme samalla myös tarkoituksenmukaisempaan toimintaan. Olemmehan omalla toiminnallamme myös vastuussa kokonaisuuden muodostumisesta ja yhteisen maailmamme rakentumisesta.

Inhimillisyyden vaaliminen ei jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme ole kuitenkaan yksiselitteistä, eikä yhtä ainoaa oikeaa kaavaa siihen ole. Muutaman periaatteen muistaminen auttaa kuitenkin ohjaamaan suunnittelua oikeille raiteille ja luomaan palveluja ihmisen ja kokonaisuuden parhaaksi:

5 suunnitteluperiaatetta ohjaamaan inhimillisten palvelujen rakentamista

  1.  Lähtökohta on aina ihminen. Teknologia on työkalu, jonka tehtävä on mahdollistaa ja helpottaa. Sen tulee palvella ihmistä ja yhteiskuntaa eikä päinvastoin. Älä yritä kääntää ihmistä toimimaan teknologian ehdoilla, vaan tulkitse ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä ja tue sitä teknologialla. Parhaimmillaan ihminen ja teknologia toimivat yhteen kuin toisiaan täydentävät partnerit.
  2.  Älä tuota harmia. Muista holistinen lähestymistapa. On suunnittelutiimin vastuu ja velvollisuus vaalia laajasti eri näkökulmien huomioon ottamista, jotta kykenemme varmistamaan luovamme palveluja, jotka tuottavat arvoa, eivätkä vahingoita ketään. Ajattele laajasti, vaikka rakentaisit pienesti. On ymmärrettävä rakennettavan palvelun vaikutuksia laajemmin ympäröivässä maailmassa. Kunnioita ihmistä ja yhteiskuntaa, älä tuota liiketoiminnallisten voittojen varjolla palveluja, joilla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia jossain toisaalla.
  3.  Osallista, älä oleta. Ihmiskeskeisyys tarkoittaa systemaattista ihmisen mukaan ottamista suunnitteluun koko prosessin ajan.Älä tee olettamuksia pinnallisen tiedon varassa, vaan pyri ymmärtämään tarpeita ja käyttäytymistä syvällisemmin etsien vastausta kysymykseen miksi. Laboratoriossa tuotettu käyttäjädata ei kykene korvaamaan havainnointia ihmisen oikeassa toimintaympäristössä. Parhaimpiin lopputuloksiin päästään hyödyntäen eri keinoja ja näkökulmia. Palvelun rakentaminen on inhimillinen prosessi jatkuvaa tutkimista, kokeilemista ja oppimista eri metodeja ja teknologioita hyödyntäen. Tutki ihmisen tarpeita, testaa ratkaisun sopivuutta, kuuntele palautetta, opi virheistä ja kokeile uudestaan. Ja muista, että tärkeintä on tuottaa arvoa, ei vain suorittaa toimenpiteitä.
  4. Käytä dataa oikein. Ansaitse ihmisten luottamus keräämällä ja hyödyntämällä heistä kerättyä dataa oikein. Harkitse tarkkaan, mitä dataa keräät ja miten dataa on sallittua hyödyntää, mikä on eettisestä näkökulmasta hyväksyttävää. Käytä dataa aina ihmisen parhaaksi. Jos et ole varma vahingoittaako datan käyttö jotakuta, älä käytä sitä. Muista, että olet omalta osaltasi vastuussa keräämästäsi tai hyödyntämästäsi datasta nyt ja tulevaisuudessa.
  5. Mittaa oikeita asioita. Kun haluat arvioida palvelun toimivuutta, määrittele mittarit sen mukaan, mitkä asiat ovat merkityksellisiä palveluun liittyville ihmisille, mikä on palvelun tavoite ja mitä arvoa sen halutaan tuottavan. Mittaa palvelun vaikutusta, älä sen käyttömäärää. Keskittymällä liikaa palvelun käyttöön ja sitouttamiseen, ajetaan toimintaa liikaa siihen, että keksitään vain uusia keinoja koukuttaa ihmisiä palvelun käyttöön. Ja sen kautta ei tuoteta arvoa, joita inhimillisiltä palveluilta odotetaan.

Meille Ambientialaisille on tärkeää, että suunnittelemme palvelut on toteutettu näiden periaatteiden ohjaamana. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii esimerkiksi Maahanmuuttoviraston verkkopalvelun uudistaminen: 

Asiakaslähtöisyyttä maahanmuuttoviraston verkkopalveluun


Haluaisitko sinäkin rakentaa inhimillisempiä palveluja?


ambientia

Blogi