Keskustelin kerran asiakkaan kanssa verkkosivu-uudistuksesta ja samassa yhteydessä puhuimme myös sivuston saavutettavuudesta. Asiakas tokaisi, että ”ei meidän palvelut tarvii saavutettavuutta, kun ei sokeat käytä meidän palveluita”. Tähän käsitykseen törmään varsin usein. Kollegoiden juttujen myötä tiedän, etten ole ainoa.

Yleisesti ottaen ajatellaan, että saavutettavuus koskee vain kuuroja ja sokeita. Tosiasiassa saavutettavuuteen kuuluu paljon muutakin. Jos näitä asioita ei oteta verkkopalvelun toteutuksessa huomioon, menetetään merkittävä määrä potentiaalisia asiakkaita.

Värisokeus ja huononäköisyys ovat yleisiä ilmiöitä

NÄE ry:n vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan 70 % suomalaisista käyttää silmälaseja jossain elämänvaiheessa. Yli 70-vuotiaista laseja käyttävät jo lähes kaikki. Lisäksi jonkinlaisesta värinäön puutteesta kärsii miehistä noin 10 % ja naisista 0,5 %.

Tänäänkin jokaisessa verkkopalvelussa surfaa siis miljoonia suomalaisia, jotka kaipaavat väreihin riittävää kontrastia ja tekstiin tarpeeksi suurta pistekokoa. Sitä paitsi pienen ja hailakan tekstin tihrustaminen käy työstä ilman silmälasejakin.

Kontrasti otetaan usein huomioon jo brändin värimaailmaa suunniteltaessa ja sen huomioimiseen on myös olemassa valmiita työkaluja. Tekstikokoon puolestaan voi vaikuttaa sekä fonttikoolla että ottamalla huomioon sivuston zoomaamisen ja responsiivisuuden. Kun käyttäjä laittaa ruudun esimerkiksi +300 prosenttiin, se alkaa näyttää samalta, kuin puhelimen ruudulla.

Kognitiivinen kuorma ja väsymys ovat saavutettavuusasioita

Tarkastellaan sitten hetki kognitiivista saavutettavuutta, joka on yleisesti unohdettu saavutettavuuden osa-alue. Yksi neljästä saavutettavuutta ohjaavan, kansainvälisen WCAG-ohjeistuksen periaatteesta on ymmärrettävyys eli sisältö pitää pystyä ymmärtämään vaivatta.

Ohjeistus tukee saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä lähtökohtaisesti teknisestä näkökulmasta, mutta ymmärrettävyydestä ja selkeydestä tulee pitää huoli myös kognitiivisesta näkökulmasta. Tässä teknologia auttaa vain vähän.

Ihmiset tekevät palveluita ihmisille, vaikka esimerkiksi tekoälyn ja koneoppimisen merkitys kasvaa koko ajan. Hyvä esimerkki ymmärrettävyydestä ja selkeydestä on selkokieliset uutiset. Lisäksi yhä useampi verkkopalvelu tarjoaa kielivaihtoehtona niin sanotun selkokielisen version.

Jälleen hieman tilastoja. Suomalaisista aikuisista jopa 10 %:lla on heikko lukutaito. Muistisairaita on 3,5 %. ADHD:ta esiintyy noin 5 %:lla 6–18-vuotiaista. Kaikki nämä ihmisryhmät hyötyvät kognitiivisesta saavutettavuudesta. Mutta kognitiivinen saavutettavuus koskee laajempaakin joukkoa.

Jokainen työpäivän jälkeen väsyneenä internetissä asiaansa toimittanut tietää, ettei kärsivällisyyttä vaikeaselkoisiin sisältöihin, kilometrin pitkiin lomakkeisiin ja tuhatvaiheisiin prosesseihin vain ole.

Puhumattakaan pienten lasten vanhemmista, joiden keskittymiskykyä häiritsee univajeen lisäksi muutaman sekunnin välein huomiota vaativa yleisö. On siis yllättävän ison ihmismassan etu, että verkkopalvelu on ymmärrettävä, helppokäyttöinen ja kognitiivisesti saavutettava.

Hallittavuus eli liikkumisen sujuvuus ja saavutettavuus

Kenen tahansa käsi voi joutua pakettiin tai sormet palaa uuninpeltiin, jolloin olemme tilapäisesti vailla hiirikättä. Hiirettömyys on toki vain yksi hallittavuuden aspekti, mutta aika olennainen sellainen. Jos sivuston navigoiminen ilman hiirtä on liki mahdotonta, on se todennäköisesti melko saavuttamaton myös lukulaitteilla.

Jokainen voi testata helposti, miten käytettävä oma sivusto on, jos pistää hiirikäteen kahvikupin ja yrittää tulla toimeen pelkällä näppäimistöllä. Jos asiakkaasi ei juuri tällä hetkellä voi käyttää hiirtä, voiko hän silti käyttää palveluasi ja ostaa tuotteitasi?

On lyhytnäköistä ajatella, ettei saavutettavuus koskisi omaa kohdeyleisöä. Ihan varmasti omien asiakkaiden joukossa on esimerkiksi silmälaseja käyttäviä, pienten lasten vanhempia, välillä kätensä satuttavia tai puna-vihersokeita. Elämä tuo meille jokaiselle eteen tilanteita, jolloin saavutettavuus tulee ajankohtaiseksi.

Herättikö tämä ajatuksia oman verkkopalvelusi kohdeyleisöstä tai saavutettavuudesta? Laita viesti, niin tarkastellaan yhdessä, miten saavutettavuutta voisi parantaa.


Ota yhteyttä:

ambientia

Blogi