Keitä saavutettavuusdirektiivi koskee?

Direktiivi koskee julkisen hallinnon, sekä – nyt tarkkana – julkista hallintotehtävää hoitavien organisaatioiden verkkosivustoja, mobiilisovelluksia ja lähes kaikkea näiden sisältöä.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat seuraavia:

  • valtion viranomaiset ja liikelaitokset (esim. ministeriöt ja virastot)
  • kunnalliset viranomaiset mukaan lukien liikelaitokset ja koulut
  • osa eduskunnan virastoista ja Tasavallan presidentin kanslia
  • julkisoikeudelliset yhdistykset siltä osin, kun ne hoitavat julkista hallintotehtävää
  • itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim. Kela)
  • yliopistot
  • ammattikorkeakoulut
  • ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat
  • lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt (esim. katsastuskonttorit, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt)

Tarkempi lista ja poikkeukset luettavissa Valtiovarainministeriön sivuilla.

Milloin saavutettavuusdirektiivi tulee voimaan?

Saavutettavuusdirektiivin yhteydessä pitää muistaa kolme päivämäärää. Direktiivi astuu voimaan porrastetusti. Päivämääriin vaikuttaa sivuston julkaisuajankohta.

23.9.2019
23.9.2018 jälkeen julkaistut verkkosivustot

23.9.2020
Ennen 23.9.2018 julkaistut verkkosivustot

23.6.2021
Mobiilisovellukset

Mitä saavutettavuusdirektiivin eteen pitää tehdä?

Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset perustuvat WCAG 2.0 -ohjeistuksen AA-tasoon. Käytännössä ohjeistuksessa on paljon tekniseen toteutukseen ja käyttöliittymään vaikuttavia asioita. Uutta verkkopalvelua suunniteltaessa olisikin syytä ottaa saavutettavuusvaatimukset huomioon heti alusta alkaen.

Mikäli jo toteutettua palvelua muokataan jälkikäteen vastaamaan WCAG:n ohjeistusta, pitää sivusto ensin testata mahdollisten (ja todennäköisten) saavutettavuusongelmien löytämiseksi. Sen jälkeen pitää arvioida, paljonko työtä ongelmien korjaamiseen kuluu. Huomioitavaa on, että saavutettavuusdirektiivissä on maininta: ”Saavutettavuuden toteuttaminen ei saa aiheuttaa organisaatioille kohtuutonta rasitetta.”

Myös sisällöntuotannossa pitäisi ottaa saavutettavuus huomioon. Sisällön saavutettavuudella palvellaan erityisesti kognitiivisesta saavutettavuudesta hyötyviä ihmisiä. Vinkkejä saavutettavan sisällön tuottamiseen löytyy esimerkiksi Celian blogista.

Saavutettavuusdirektiivin astuessa voimaan pitää sivustolla olla myös saavutettavuusseloste. Tarkempi malli saavutettavuusselosteen sisällöstä julkaistaan vuoden 2018 aikana.

Miksi saavutettavuusdirektiivi on olemassa?

Saavutettavuutta ei tehdä siksi, että EU:n direktiivi niin käskee. Sitä tehdään ihmisten vuoksi. Siksi, että mahdollisimman vähän ihmisiä jäisi tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Siksi, että kaikki meistä pystyvät käyttämään digitaalisia palveluita ja ymmärtämään niiden sisällön. Saavutettavuutta ei myöskään pidä nähdä vain kalliina rasitteena yritykselle ja yhteisölle. Se avaa mahdollisuuden uudelle asiakasryhmälle ja uusille liiketoiminta-avauksille.

 

 

Avainsanat:
saavutettavuus, saavutettavuusdirektiivi
ambientia

Blogi