Koodarin on helppo lähestyä verkkopalveluiden saavutettavuutta tehtävälistan kautta. Siellä asiat on koottu näppärästi checklisteiksi ja kriteerit avattu selkeästi.

Myös minun työpöydälläni, suunnitteluosastolla, saavutettavuus on melko selkeä kokonaisuus. Suunnittelun checklist on toki erilainen ja työ enemmän soveltavaa.

Kuitenkin, kun päästään käsiksi sisältöön on saavutettavuudessa usein eniten pähkäilemistä.

Vaikka sivuston tietosisältö, visuaalisuus ja koodaustyö olisivat kuinka saavutettavasti tehty, valuu kaikki hukkaan, jos tieto ei löydy.

Itse autan asiakkaita saavutettavan sisällön suunnittelussa silloin, kun se liittyy informaatioarkkitehtuuriin eli siihen, miten sisältö ryhmitellään ja miten sivustolla navigoidaan eri asiakokonaisuuksien välillä.

Sisältösuunnitteluun tulisikin sivuston uudistus- tai rakennusvaiheessa käyttää reilusti aikaa ja energiaa.

Selkeää tai jopa selkokielistä

Nopein ja valitettavan yleinen tapa tehdä sisällöstä saavuttamaton on kirjoittaa se siten, että vain asiaan vihkiytynyt maisteri ymmärtää sitä. Vaikka vaikeaselkoista sisältöä pystyisikin ymmärtämään, nauttii siitä tuskin kukaan. Sisällöntuotannossa onkin hyvä miettiä paitsi millaista kieltä kohdeyleisö ymmärtää, myös onko jargon ja kapulakieli tarpeen lainkaan.

Malliesimerkki viranomaisjargonin kansankielistämisestä on Kela. Valtionhallinnon toimijoista se on tehnyt isoimman lapioimisen sen suhteen, että äärimmäisen byrokraattinen kieli on nykyään paremmin tavallisen kansalaisen ymmärrettävissä. Myös Verohallinto on pyrkinyt tulemaan lähemmäs omaa käyttäjäänsä, eli ihmistä.

Asiallinenkin sisältö voi siis olla selkeästi ilmaistu. Mikäli sen tuottaminen tuntuu kuitenkin itselle vaikealta, on olemassa Selkokeskus, josta voi tilata selkokielisen version omasta sisällöstään.

Joka kymmenes työikäinen tarvitsee sisällöstä selkokielistä versiota.

Saavutettava sisältö keventää asiakaspalvelun työtä

Useimmiten asiakaspalvelut ruuhkautuvat, kun asiakkaat eivät löydä kaipaamaansa vastausta verkosta. Kuten Pekka omassa blogitekstissään kertoi, 73 % asiakkaista haluaisi hoitaa asiansa itse. Ongelmaksi voi muodostua kuitenkin joko se, että tieto ei löydy tai se, että se on niin vaikeasti esitetty, että ihminen turhautuu ja soittaa mieluummin asiakaspalveluun.

Voisiko vaikeaa sisältöä esimerkiksi visualisoida niin, että se helpottaisi ymmärtämistä, mutta olisi silti vielä saavutettava myös sokeille?

Hyvä esimerkki vaikean sisällön saavutettavuudesta on Tulli:

Saavutettavuus esimerkki Tulli | Ambientia

He ovat rakentaneet erilaisia palvelupolkuja ja avanneet visuaalisesti erilaisia tullaamisprosesseja HTML-koodilla pelkkien kuvien sijaan. Tämä on saavutettava tapa visualisoida sisältöä ja myös sokeiden saavutettavissa.

Olipa tavoitteena A-, AA- tai AAA-tason saavutettavuus, on kädet laitettava saveen myös sisällön suhteen. Vain silloin lopputuloksena on sivusto, joka palvelee kaikkia kävijöitään ja on miellyttävä käyttää.


Mietityttääkö oman sivustosi saavutettavuus? Laita meille viestiä!


Aiemmat tekstimme saavutettavuudesta:

Saavutettavuus ei ole pakollinen paha, vaan uusi välttämätön hyvä

Sokean näkökulmasta Internet on kehittynyt huonompaan suuntaan

Avainsanat:
saavutettavuus
ambientia

Blogi