Pyytäisipä joku joskus noin. Haluaisin kovin mielelläni auttaa tekemään sovelluksista ja palveluista käytettävämpiä myös sokeille ja muille näkövammaisille. Siihen minulla on hyvät valmiudet yhtäältä siksi, että olen valmistunut ATK-ohjelmoijaksi jo vuonna 1995, mutta toisaalta siksi, että olen ollut syntymästäni saakka sokea.

Aikojan alussa internet oli saavutettava

Kun internet tuli, se oli sokealle yllättävän saavutettava. 90-luvulla käytin internetiä tekstipohjaisella Lynx-selaimella palvelimen kautta. Lähestulkoon kaikki oli tekstiä, kun graafiset käyttöliittymät eivät olleet vielä mahdollisia. Internet oli informatiivinen ja selkeä. Ja vaikka visuaalisuus alkoi hiljalleen lisääntyä, sivustot ja sovellukset olivat pitkään pelkkänä tekstinäkin ymmärrettäviä, navigoitavia ja siten saavutettavia.

Sokea pystyi helposti käyttämään verkkopankkia, lukemaan sähköisiä kirjoja ja toimittamaan muita arjen tehtäviä itse. Kuitenkin käyttöliittymien kehittyessä todella visuaalisiksi moni näistä on muuttunut mahdottomaksi. Aluksi harmittelin ja soittelin isoillekin firmoille, että heidän palvelunsa, joka aiemmin toimi sokeille hyvin, on nyt mahdoton käyttää. Tarjouduin neuvomaan ja auttamaan ja lupasin tulla ilmaiseksi testaamaan. Tähän apuun ei kuitenkaan koskaan tartuttu.

Ehkä kyse saattaa olla osaltaan siitä, että avun pyytäminen sokealta tuntuu jotenkin vaikealta? Mutta ihan samalla tavalla, kuin voi sanoa, että ”Lauri, sinä kun olet pitkä, niin voisitko ottaa tuon purkin ylähyllyltä?” voi sanoa myös, että ”Markku, sinä kun olet sokea, niin voisitko testata tätä sivua?”

Nykyaikana sanat särähtävät korvaan

Miltä tuntui lukea tekstin alusta sanat sokea ja näkövammainen? Tuntuu, että nykyaikana täytyy varoa ihan hirveästi omia sanojaan ja yrittää olla loukkaamatta ketään mitenkään. Ehkä siksi tuntuu myös vaikealta lähestyä ihmistä, jolla on jokin vamma, kun pelkää, että kysyy tai sanoo jotain sopimatonta.

Minä en näe mitään, eli olen sokea. En pidä lainkaan näistä muka kohteliaista kiertoilmauksista kuten näköesteinen tai näkörajoittunut. Enkä ole tavannut vielä yhtäkään sokeaa, joka pitäisi. Kun niitä päätettiin alkaa käyttää, meiltä ei vaan kysytty, että millä termillä itse asiassa haluaisit itseäsi kutsuttavan. Esteinen ja rajoittunut kuulostaa estävältä ja rajoittavalta. Sanat alleviivaavat sitä puolta, joka ei ole koko totuus. Sokeus on ominaisuus, ei este eikä rajoite.

Ehkä kysyminen tuntuu vaikealta tai sopimattomalta? Mutta kannustan silti kysymään ihan suoraan ja rohkeasti. Minä kyllä kerron, jos kysymys on asiaton, enkä halua siihen vastata. Sitten menemme keskustelussa eteenpäin. Eikä omia sanojakaan tarvitse koko ajan varoa. Kieli vilisee näkemiseen liittyviä sanoja, kuten näköjään, näkökulma, visio eli näky tai näkemys. Näitä voi seurassani ihan hyvin käyttää. Toivotan itsekin ystävilleni, että: ”Nähdään!”

Sokea esteettömyysasiantuntija valaisee asioita

Pitkään toivoin, että perhana, kun pääsisin kehittämään internetiä parempaan suuntaan. Siksi olen todella iloinen, että pääsin Ambientialle töihin. Täällä minut on otettu hyvin vastaan ja näistä asioista ollaan kiinnostuneita. Ja ihan hyvästä syystä, sillä esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitys ja vaatimukset kasvavat myös asiakkaiden keskuudessa koko ajan.

Minulle on aina ollut tärkeää jakaa tietoa ja kertoa, miten jokin asia toimii. Lisäksi olen koko ikäni testannut erilaisten asioiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta näistä havainnoista kerron hyvin mielelläni. Siis lähesty minua rohkeasti ja anna minun auttaa. Tehdään yhdessä loistavia esteettömiä ja saavutettavia palveluja kaikille käyttäjille.

 

Avainsanat:
käyttökokemus, saavutettavuus
ambientia

Blogi