Omassa työssäni Ambientialla on ollut ilo nähdä, miten olemme voineet auttaa monen perinteisen toimialan murroksessa ja muutoksessa. Kiinnostavaa on ollut huomata kuinka metallisulaton, telakan, autokaupan, öljynporauksen tai vesirakentamisen asioita voidaan ajatella täysin uudella tavalla, ja rakentaa niiden ympärille uusia sovelluksia. Ihmisten työt muuttuvat tätä kautta mielekkäämmiksi ja keskittyvät voimakkaammin lisäarvon tuottamiseen.

Tällaista muutosta ei ole koettu sitten teollistumisen ajan. Jälkiteollistuneessa maailmassa on valtavasti varallisuutta ja säilöttyä rahaa. Taloudellista potentiaalia muutoksien tekemiseen, hyvinvoinnin lisäämisen ja uusiin innovaatioihin on siis olemassa – jos sitä vain halutaan hyödyntää.

Ymmärrystä ja uskallusta muutosten toteuttamiseen sen sijaan on aika niukasti. Ne, jotka uskaltavat tehdä jotain isosti, nousevat joko supervisionäärin tai kylähullun rooliin. Poliittista tahtoa ja käsitystä isompiin muutoksiin ei ole kuten nähdään politiikasta Suomessa tai vielä räikeämmin Yhdysvalloista (Suomen politiikassa Yhdysvalloista puhumattakaan). Meillä odotetaan ihmeellistä tuottavuusloikkaa tulevaksi ja Yhdysvalloissa taas haluttaisiin palata mieluiten vuosikymmenien taakse.

Globalisaatio kiihtyy, ja samalla sen merkitys ja suunta muuttuvat. Aikaisemmin globalisaatio oli ihmisten puheessa melkein synonyymi töiden siirtymiseen halvemman työvoiman maihin. Nyt tämän siirtymisen aika alkaa olla ohi, ja globalisaatio tuokin seuraavaksi mukanaan ihmisten, yritysten, ajatuksien, kulttuurien ja toimintatapojen siirtymää ja muutosta. Tästä kertoo yritysten yhä kiihtyvä tahti ostaa ja integroida globaalisti muita yrityksiä.

 

Vievätkö ne robotit nyt sitten ihmisten työt?

Sen sijaan, että töitä koetettaisiin siirtää halvemman työkustannusten perässä, tullaan iso osa nykyisistä helposti automatisoitavissa olevista töistä hoitamaan tekoälyn ja robotiikan avulla. Robotiikka tulee muuttamaan työpaikkoja samaan tapaan kuin teollisen vallankumouksen myötä koneet veivät raskaita töitä ihmisiltä. Tosin ihmisten kuvitelmat roboteista ja niiden tekemistä töistä saattavat osoittautua todellisuutta ihmeellisimmiksi. Onko kyse tulevaisuudessa koneista, ohjelmista vai automatiikasta? Tekevätkö robotit samanlaista työtä kuin ihminen nyt vai keksitäänkö ihmisille aivan uudenlaisia töitä?

Varmaa on, että tekoälyn myötä vanhoja työpaikkoja tulee katoamaan. Joku edelläkävijä murtaa jään ja muut tulevat perässä. Se on markkinataloudessa toimivien yritysten elinehto – kilpailijat tekevät asiat tehokkaammin ja edullisemmin, joten kaikkien muidenkin alalla toimivien yritysten on pakko sopeutua ja muuttua. Sen sijaan, että pohtisimme digitalisaation tuomia mörköjä meidän tulee keskittyä tuleviin mahdollisuuksiin. Automatisoinnin ja digitaalisten palvelujen avulla mahdollisuudet ovat merkittäviä.

Jotta digitalisaatiosta saadaan täysi hyöty irti, vaatii se teknisen ymmärryksen lisäksi myös talousjärjestelmän radikaalia uudelleenmäärittelyä. Oikeastaan uudelleenmäärittely tulee tapahtumaan muutoksen vuoksi, ei siitä huolimatta. Tällöin ratkaistaan miten automatisaation myötä vapautunutta työvoimaa voidaan parhaiten hyödyntää.

Jos homma tehdään fiksusti, parantaa muutos toimivassa markkinataloudessa ja demokratiassa työn mielekkyyttä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, asiakkaiden kokemaa arvoa ja tätä kautta omistaja-arvoa. Kutsukaa sitten kylähulluksi tai supervisonääriksi mutta mielestäni ei siis mikään huono kauppa!

ambientia

Blogi