AuroraAI-ohjelma – klusterianalyysiä ja palvelumuotoilua

Klusterianalyysi ja palvelumuotoilu auttavat löytämään syitä nuorison häiriökäyttäytymiseen.

Mediassa raportoitiin talvella 2021–22, että nuorison häiriökäyttäytyminen Turun keskustassa aiheutti kasvavaa huolta. Useat nuoret olivat kohdanneet muiden nuorten tekemää väkivaltaa ja varkauksia, etenkin keskustan Hansakortteli-kauppakeskuksessa.

Hansakortteli lisäsi järjestyksenvalvontaa kauppakeskuksen alueella ja myös poliisi panosti valvontaan keskustassa. Kokonaan ongelma ei kuitenkaan väistynyt, vaikka poliisin mukaan kyse oli yksittäistapauksista.

Mutta miten voidaan selvittää, mistä todella on kysymys – ja päästä käsiksi ongelman juurisyihin? Avuksi tuli kansallinen AuroraAI-ohjelma, joka tarjosi keinoja käydä tämän kiperän pähkinän kimppuun.  

AuroraAI-ohjelmasta apua nuorten hyvinvoinnin tarkasteluun

Laajaan kyselyaineistoon perehtyi kaksi Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n data-analyytikkoa, Aino Ropponen ja Markus Koskela.

Taustatukea tarjosi kehityspäällikkö Aleksi Kallio, joka kertoo, että aineiston pohjalta laadittiin Stiglitzin hyvinvointimalliin perustuva hyvinvoinnin tilannekuva. Stiglitzin hyvinvointimallissa tunnistetaan, että hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jonka kaikkia komponentteja pitäisi ainakin periaatteessa käsitellä samanaikaisesti.

CSC:n käyttämän työkalun nimi on klusterianalyysi:

”Sen sijaan, että ottaisimme aineistosta vaikkapa tiettyjä keskiarvoja opiskelumenestyksestä, jaoimme oppilaita eri ryhmiin – eli klustereihin – ja lähdimme selvittämään, mitä niiden klusterien sisällä tapahtuu”, kertoo Kallio.

Näin yhdessä klusterissa on esimerkiksi tyttöjä, joilla koulu sujuu hyvin ja toisessa tyttöjä, joilla on mielenterveysongelmia ja vaikeuksia opintojen kanssa.

”Klusterianalyysin avulla meille tarkentui kuva nuorten hyvinvoinnista ja sen haasteista ja pystyimme paremmin tunnistamaan eri ilmiöitä ja alakulttuureja.”  

Työssä hyödynnettiin tekoälyä, joka pystyi käymään aineistoa läpi käden käänteessä ja asettamaan nuoria eri klustereihin analyysiparametrien mukaisesti. 

Nuorten ääni kuuluviin palvelumuotoilun avulla 

Jahka klusterit alkoivat hahmottua, tarvittiin palvelumuotoiluosaamista. Service Designer Hanna Penman Ambientialta kertoo, että tahtotilana oli luoda ongelmasta tilannekuva mahdollisimman ihmiskeskeisesti.

”Järjestimme työpajoja, joissa mietittiin, miten nuorison häiriökäyttäytymiseen voidaan puuttua ihmiskeskeisesti siten, että nuorten oma ääni pääsee kuuluviin. Palvelumuotoilu tarjosi meille keinoja tuoda nuoret mukaan prosessiin”, Penman toteaa.

Workshopeissa simuloitiin kaupungin toimintaa ja etsittiin keinoja vaikuttaa ongelman juurisyihin.

”Jos ongelmana on nuorison käytös Hansakorttelissa, voidaan kysyä, että miksi juuri siellä. Jos vastaus on, että ei nuorille ole muutakaan paikkaa, voidaan kysyä, että miksi ei”, Penman kuvailee.

Turun Tilannehuone -konseptista saatiin myös apua tilanteessa. Kehittämispäällikkö Juha Malmivirta kertoo, että aluksi nuorison häiriökäyttäytymistä pohti yli 10 eri työryhmää, jotka ideoivat ja toteuttivat toimenpiteitä omin päin.

”Nyt toimme kaikki eri tahot yhteen poliisista ja seurakunnasta kaupungin nuoriso- ja sosiaalipalveluihin ja samalla käytettävissä olevan tiedon yhteen paikkaan.”

Juha Malmivirta katsoo, että näkymä häiriökäyttäytymisellä oireileviin on parantunut huomattavasti.

”Tiedämme, jo, miten meidän pitää alkaa ohjata kyseisiä nuoria yhteisesti. Samalla meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan koko alueelliseen nuorisoon, siten että voimme tukea heitä ja heidän läheisiään oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Opimme koko ajan lisää ja työ jatkuu tänä vuonna.”

Lue lisää: Tilannehuone yhdistää eri toimijat Turussa