Saavutettava kaikille

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Sen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivi.

Saavutettavuutta ei kuitenkaan kannata ajatella ainoastaan lain vaatimana pakollisuutena. Saavutettavuuden avulla voidaan korostaa inklusiivista ”suunnitellaan kaikille” -periaatetta, jotta mahdollisimman moni palvelu olisi mahdollisimman monen käyttäjän saavutettavissa.

Vaikka laki velvoittaa vain tiettyä sektoria, ei mahdollista asiakaskuntaa kannata koskaan suotta rajoittaa – olipa sektori tai toimiala mikä hyvänsä.

Saavutettavuus ei ole vain sokeille ja kuuroille

Käyttäjiä on monenlaisia – ruudun takana elämäntilanne ja terveydentila voi olla mitä vain. Useita asioita voidaan kuitenkin ottaaa huomioon verkkosivuston suunnittelussa siten, että sivusto on saavutettavissa mahdollisimman monelle käyttäjälle. Saavutettavuus ei vaikuta vain palvelun käyttöön tietyssä kanavissa, vaan se vaikuttaa koko asiakaskokemukseen. Huono asiakaskokemus voi taas syntyä niin teknisistä kuin sisällöllisistä epäkohdista ja siksi niihin kannattaa panostaa, mielellään jo sivustoa suunnitellessa.

Uutta sivustoa tai sisältöä tehdessä kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Onko tekstin fontti liian pieni?
  • Onko tekstin fontti väriltään liian vaaleaa?
  • Onko navigointi epäselvä?
  • Toimiiko navigointi oikein kaikilla laitteilla?
  • Entä toimiiko navigointi kaikilla selaimilla?
  • Löytyykö sivusta toimiva mobiiliversio?
  • Onko teksti pitkä tai vaikealukuinen?

Näillä kysymyksillä pääsee hyvään alkuun, mutta usein sivustojen saavutettavuuteen liittyy myös paljon teknisiä seikkoja, joiden avulla käyttöä voidaan helpottaa. Tässä apuun kannattaa kutsua asiantuntija.

Saavutettavuuden mittaaminen

Saavutettavuutta voidaan mitata kansainvälisellä ohjeistuksella verkkosisältöjen saavutettavuudesta. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on kansainvälisen World Wide Web Consortiumin (W3C) ylläpitämä ja kehittämä. WCAG 1.0 on julkaistu jo vuonna 1999 ja viimeisin versio 2.1 vuonna 2018.

WCAG 2.1 sisältää 13 ohjetta, joiden alla on yhteensä 78 yksityiskohtaisempaa kriteeriä. Nämä kriteerit vaihtelevat kolmella vaatimustasolla: A, AA ja AAA.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa käytännössä noudattamaan A- ja AA-tason kriteerejä.

Tekninen vs. sisällöllinen saavutettavuus

WCAG-ohjeistus varmistaa ainoastaan saavutettavuuden minimitason verkkopalveluissa.

Ohjeistus auttaa arvioimaan erityisesti verkkosivuston teknistä saavutettavuutta, mutta yhtälailla tärkeä osa saavutettavuutta on myös sisällön ymmärrettävyys ja käytettävyys. Esimerkiksi tekstin ymmärrettävyys ja kuvien tekstivastineet, eli vaihtoehtoiset tekstit, mitataan käyttäjäkokemuksen perusteella. Tekninen mittaus pystyy kertomaan ensisijaisesti vain sen, ovatko nämä tekstit olemassa vai ei. Sisällön saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä voidaankin toistaiseksi mitata vielä ainoastaan ihmisten suorittamilla käyttäjätesteillä.

Saavutettavuus osana palvelumuotoilua

Siinä missä saavutettavuuden tarkoituksena on tehdä verkkopalveluista mahdollisimman käytettäviä mahdollisimman monelle, tähtää palvelumuotoilu varmistamaan, että käytöstä myös jää myönteinen tunne. Siksi saavutettavuutta miettiessä kannattaakin usein pysähtyä pohtimaan, onko verkkopalvelu paitsi käytettävissä, myös miellyttävää käyttää mahdollisimman monelle.

Tämä voidaan varmistaa tarkkailemalla asiakkaan käyttäytymistä polkuna, joka ulottuu paljon pidemmällekin kuin itse verkkopalvelun käyttöön. Ensikohtaaminen käyttäjän ja palvelun välillä voikin tapahtu jo esimerkiksi ulkomainonnan kautta.

Lue lisää palvelumuotoilusta.

Mietityttääkö oman palvelusi saavutettavuus? Tarvitsetteko apua lain vaatiman saavutettavuusselosteen luomisessa?

Ota meihin yhteyttä!