Ambientian teettämän Tuhat suomalaista -tutkimuksen* mukaan suomalaiset ovat sitä mieltä, että osaava henkilöstö on työnantajan menestykseen eniten vaikuttava tekijä. Tutkimuksen mukaan 86 % suomalaisesta työikäisestä väestöstä koki sen olevan joko erittäin merkittävä tai merkittävä tekijä yrityksen menestykselle. Muiksi keskeisiksi menestystekijöiksi suomalaiset nimesivät hyvän johtamisen ja työkulttuurin. 81 % vastaajista arvioi työpaikkansa johdon ja 80 % työpaikalla vallitsevan työkulttuurin vaikuttavan yrityksen menestykseen erittäin merkittävästi tai merkittävästi. Työkulttuuria arvostavat erityisesti opiskelijat ja kiinnostavaa kyllä, ihmiset Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

”Tutkimukseen osallistuneiden toimihenkilöiden vastauksissa korostuivat yrityksen strategia ja suunta. 81 % piti niitä merkittävinä tekijöinä yrityksen menestymisessä. Tämä kertoo mielestäni johdon merkityksestä hyvän, kestävän tulevaisuuden strategian luomisessa niin, että yritys pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa”, sanoo Ambientia Oy:n toimitusjohtaja Johan Sandell.

Tutkimuksessa esiin tulleissa menestystekijöissä yllättävää oli tuotteen laadun vähäiseksi koettu merkitys. Tämä korostui erityisesti opiskelijoiden vastauksissa, joilla ei ymmärrettävästi vielä ole paljon kokemusta tuotteiden laatutekijöistä työntekijän näkökulmasta. Opiskelijoista yli kolmannes (38 %) piti yrityksen myymää tuotetta korkeintaan jokseenkin merkityksellisenä tekijänä yrityksen menestymiselle. Toisaalta tutkimuksen mukaan 18–24-vuotiaat ja opiskelijat arvostavat yritysten uudistumiskykyä sekä hyviä ajantasaisia työvälineitä merkittävästi enemmän kuin muut ikäryhmät.

Heikko johtaminen yhtä iso ongelma kuin taloudellinen taantuma

Tutkimuksessa kartoitettiin myös suomalaisten kokemia suurimpia uhkia oman työnantajansa menestykselle lähitulevaisuudessa. Työikäisten suomalaisten vastauksissa korostuivat yrityksen huono johto, taloudellinen tilanne sekä huono työilmapiiri. Suomalaisesta työväestöstä 57 % valitsi nämä yksittäiset tekijät menestystä eniten uhkaaviksi tekijöiksi. Lisäksi korkealle sijoittui myös huono työkulttuuri. 47 % suomalaisista kokee, että oman työpaikan menestystä ehkäisee “siitä yli mistä aita on matalin” -mentaliteetti.

Menestystä heikentävinä tekijöinä mainittiin myös johdon epäluottamus työntekijöihin (42 %), epäselvä strategia (34 %), vanhanaikaiset työtavat ja työkalut sekä uusimman teknologian puute (39 %). On merkittävää, että peräti viidennes kaikista työntekijöistä sanoi, ettei työnantaja anna mahdollisuutta työskennellä ajasta ja paikasta riippumatta. Tätä seikkaa muuttaa varmasti pandemiatilanne ja sen jälkeinen tapa tehdä työtä.

Toimihenkilöiden vastauksissa taloudellinen laskusuhdanne nousi suurimmaksi yksittäiseksi riskitekijäksi työpaikan menestymiselle. Sen nimesi uhaksi 59 % toimihenkilöistä. Tässä ryhmässä uhaksi koettiin koko työväestön tavoin myös huono johto (56 %) sekä työilmapiiri (54 %).

Sen sijaan vähiten suomalaisia huoletti oman toimialan katoaminen Suomesta. Toimialan katoamisen nimesi huolen aiheeksi 17 % koko suomalaisesta työväestöstä ja 11 % toimihenkilöistä.

Avoimissa vastauksissa kasvun esteiksi mainittiin myös muun muassa korona, huonolla palkalla työn teettäminen, epäselvä omaa toimialaa koskeva lainsäädäntö sekä resurssipula.

Terveys ja korona huolettavat suomalaisia

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mikä suomalaista työväestöä askarruttaa tai huolettaa työ- ja yksityiselämässä lähitulevaisuudessa. Vastauksissa korostuivat terveys, oma työ- ja taloustilanne sekä koronavirus.

Koko väestöä edustavissa vapaissa kommenteissa oltiin ylivoimaisesti eniten huolissaan terveydestä ja pandemiatilanteesta sekä sen vaikutuksista läheisiin, talouteen ja arkeen. Erittäin paljon mainintoja saivat myös oma talous tai rahojen riittämättömyys, epävarmuus työn saamisesta tai jatkuvuudesta, työelämän paineet, taloussuhdanteet sekä suuret globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos.

Halutessasi voit tilata tutkimusraportin itsellesi täyttämällä alla olevan lomakkeen.



 

*Tutkimuksen tekijä on IRO Research & Consulting ja tutkimusajankohta 16.–23.3.2020, jolloin ihmiset vastasivat esitettyihin kysymyksiin IRONetpaneelissa netissä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. N = 1000