Teknologiahanke on muutosmahdollisuus – mistä aloittaa?

Siirry sivun sisältöön

Jokainen digitalisaatiohanke muuttaa organisaation kulttuuria, prosesseja ja tietomalleja. Muutoksen voi joko johtaa tietoisesti – tai vain toivoa parasta ja siivota jäljet jälkikäteen.

Nappaa tästä Tuuli Aallon parhaat vinkit ITSMF Finlandin 2024-juhlavuoden seminaarista, miten onnistut muutoksen johtamisessa osana teknologiahanketta.

Teknologiahanke on muutosmahdollisuus – mistä aloittaa?

Teknologia ei yksin ratkaise ongelmia – sen alla piilevät rakenteet, kulttuuri ja prosessit ovat avain onnistumiseen.

Ambientian Design Director, Tuuli Aalto, tarkasteli ITSMF-Finlandin 20-vuotisjuhlaseminaarissa teknologiahankkeita muutosmahdollisuutena.

Yksi keskeinen viesti oli tämä: teknologia ei ole ratkaisu ilman sen alla olevien rakenteiden, kulttuurin ja prosessien ymmärtämistä. Tässä blogiartikkelissa parhaat palat Tuulin esityksestä. 


Jäävuorimalli – mitä pinnan alla piilee?

Teknologiahankkeen näkyvin osa, kuten käyttökokemus ja käyttöliittymä, ovat vain jäävuoren huippu. Todelliset muutosmahdollisuudet löytyvät pinnan alta:

  • Syvällä: Rakenteet, kulttuuri ja prosessit, jotka määrittävät teknologian hyödyntämisen.
  • Pinnassa: Teknologia, joka mahdollistaa toimintatapojen muutokset.
  • Näkyvissä: Käyttökokemus, jonka asiakas, sidosryhmä tai organisaation omat työntekijät kohtaavat.

Optimoimalla vain näkyvää osaa vaarana on vahvistaa vanhoja rakenteita. Sen sijaan kysy: Miten tämä osa tukee kokonaisprosessia ja tuottaa arvoa?  Näin vältät optimoinnin harhan.

Kuvassa jäävuori, jossa syvällä rakenteet, kulttuuri ja prosessit. Lähempänä pintaa on teknologia ja pinnan yläpuolella käyttökokemus. Jäävuori kuvaa miten onnistunut teknologiahanke vaatii toimintaa jokaisessa kerroksessa.


Neljä näkökulmaa teknologiahankkeeseen

Onnistuminen vaatii, että hanketta tarkastellaan jatkuvasti eri tasoilla:

  1. Toiminnan taso: Keskity yksityiskohtiin ja projektin konkreettisiin askelmerkkeihin. Tarkenna.
  2. Prosessitaso: Tarkastele prosesseja ja etenemistä järjestelmällisesti. Priorisoi.
  3. Kokonaiskuva: Hahmota, miten kaikki osat liittyvät toisiinsa ja mitä tämä tarkoittaa organisaation toiminnalle. 
  4. Systeemitaso: Ennakoi pitkän aikavälin vaikutuksia ja arvioi horisonttia. Ennakointi luo kestävyyttä.

Näiden tasojen välinen liikkuminen varmistaa, että teknologia palvelee niin lyhyen kuin pitkän aikavälin tavoitteita.

Kuvassa nuoli, jossa vasemmalla yksityiskohdat ja oikealla systeeminen tarkastelu. Kuva korostaa eri näkökulmien yhtäaikaista tärkeyttä.


Muutos lähtee ajureista – sisäiset ja ulkoiset voimat

Jokainen teknologiahanke syntyy tiettyjen ajureiden pohjalta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  • Sisäiset ajurit: Esimerkiksi prosessien yksinkertaistaminen, kustannustehokkuus, työntekijätyytyväisyys.
  • Ulkoiset ajurit: Esimerkiksi markkinapaineet, asiakasodotukset, sääntely.

Selkeä ymmärrys ajureista auttaa priorisoimaan muutostoimenpiteet ja suuntaamaan resurssit oikein. Kun hankkeen tavoitteet kytketään näihin ajureihin ja viestitään ymmärrettävästi, varmistetaan, että ihmiset osaavat suhtautua muutokseen ja sitoutua siihen.


Ihmiset teknologiahankkeen keskiössä

Muutos onnistuu vain, jos ihmiset ovat mukana. ADKAR-malli tarjoaa rakenteen muutoksen johtamiseen:

  1. Ymmärrys : Miksi muutos on tarpeen?
  2. Tahto : Motivaatio olla osa muutosta.
  3. Tieto : Miten muutos tehdään?
  4. Kyky : Valmiudet muutoksen toteuttamiseen.
  5. Vahvistus : Muutoksen juurruttaminen arkeen.

Lue lisää ADKAR-mallista ja sen käytännön soveltamisesta Business Management Dailyn artikkelista, joka tarjoaa hyödyllisiä vinkkejä onnistuneeseen muutosjohtamiseen.

ADKAR-mallin kuva, jossa ymmärryksen, tahdon, tiedon, kyvyn ja vahvistuksen kautta kyky muutokseen kasvaa. X-akselilla aika ja Y-akselilla muutos.


Vältä kriisiytyminen - yksi viheliäs virhe on läpikustomoinnin sudenkuoppa

Budjetit paukkuu. Aikataulut venyy. Hommat kriisiytyy. Vaikka jokainen hanke onkin yksilöllinen omine haasteineen, on jotain yhteisiä piirteitä tunnistettavissa niin kutsutuissa kriisihankkeissa. Iso osa teknologiahankkeista ei epäonnistu teknologian toimimattomuuden vuoksi, vaan siksi, että prosesseja, työskentelytapoja ja kulttuuria ei päivitetä muutoksen vaatimuksiin.

TiVin artikkelissa "Kun IT-hanke ajautuu karille, apuun kutsutaan kriisikonsultti" todetaan, että epäonnistumiset johtuvat usein siitä, että muutoksen vaikutuksia organisaation toimintaan ei ymmärretä riittävästi.

Läpikustomointi on yksi isoista virheistä, joita teknologiahankkeissa tehdään edelleen tänä päivänäkin. Vanhojen järjestelmien pintarakenteet ja prosessit tuodaan liian suoraviivaisesti uuteen järjestelmään. Uudesta työkalusta tehdään kohtuuttoman raskas teknisesti (kehittäminen hidastuu). Mikä ikävintä, samalla  hukataan mahdollisuus hyödyntää uuden teknologian tarjoamia innovaatioita.


Mitä seuraavaksi?

Mitä seuraavaksi? Joko seuraava teknologiaprojekti kurkkii kulman takana? Onko teillä jo suunnitelma muutoksen johtamiseen?

Lisää aiheeseen liittyvää

Palvelumuotoilu

Webinaaritallenne: Selviytymisopas AI-kuplaan

AI antaa etumatkan, josta on tullut jo normaali. Missä kohtaa teidän organisaatio menee uudessa normaalissa?

Lue lisää

Julkaistu 12.6.2025 | Päivitetty 05.12.2025