Aina ei vaan ymmärrä - johdanto kognitiiviseen saavutettavuuteen

Kognitiivinen saavutettavuus koskettaa yllättävän suurta ihmisjoukkoa. Ketkä hyötyvät kognitiivisesta saavutettavuudesta ja miten voimme palvella heitä?

Istun kesämökin kuistilla pihakeinussa täydellisen keskittyneenä kirjaan, joka kertoo autistisesta tytöstä. Kuulen haavan lehtien huminan ja valkoselkätikan naputuksen kaukaa metsästä. Kirjan suoraviivaiseen tekstiin on helppo keskittyä. Ajatteluani ei häiritse mikään.

Internet on hyvin erilainen media kuin kirja. Kirjan lineaarisuus tekee siitä yksiselitteisen seurata. Internet tuo tekstin oheen kuvat, videot ja hyperlinkit, joita klikkaamalla pääsee siirtymään aina uusien ja uusien tiedonlähteiden äärelle. Verkkosivustoilla käyttäjän pitää itse päätellä, mitä hänen on siellä mahdollista tehdä ja mitä hän haluaa tehdä. Käyttäjä tarvitsee monia kognitiivisia taitoja, kuten muistia, tekstinymmärrystä ja kokonaisuuden hahmottamista.

Katseen suunta kirjaa luettaessa on hyvin suoraviivainen verrattuna verkkosivustoon.

Saavutettavien verkkopalvelujen suunnittelussa tunnetaan termi kognitiivinen saavutettavuus, jolla tarkoitetaan tiedon ymmärrettävyyttä ja selkeää esitystapaa. Meidän kaikkien kognitiiviset kyvyt ovat välillä rajoittuneet esimerkiksi väsyneenä tai vaikkapa humalassa. On kuitenkin paljon ihmisryhmiä, joille tiedon ymmärtäminen ja hahmottaminen on vaikeaa ihan joka päivä. Kognitiivisesta saavutettavuudesta hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla on seuraavanlaisia diagnooseja:

• lukivaikeus
• autismikirjo
• tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD
• muistisairaus

Saavutettavaa suunnittelua ei tehdä vain näkövammaisille

Saavutettavuus ymmärretään verkossa usein niin, että sivusto joko toimii ruudunlukijalla tai se ei toimi; sen toimintoja joko voi käyttää näppäimistöllä tai ei voi. Tämä on myös helppo todentaa testaamalla. Kognitiivisen saavutettavuuden todentaminen on sen sijaan paljon vaikeampaa kuin muiden saavutettavuuteen liittyvien vaatimusten testaaminen. Nykyisissä web-standardeissa ei ole oikeastaan mitään, mikä auttaisi tässä.

Vaikka emme ottaisi huomioon toisinaan humalassa internetissä toikkaroivien ihmisten määrää, kognitiivisen saavutettavuuden tarve koskee silti suurta ihmisjoukkoa. Tarkastellaan hieman tilastoja:

• heikko lukutaito on  suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentilla
• muistisairaita on suomalaisista 3,5 % (heistä useimmat yli 80-vuotiaita)
• ADHD:ta esiintyy noin 5 prosentilla 6-18-vuotiaista
• autismikirjolla  on 1 % suomalaisista

Usein verkkopalveluprojekteissa ajatellaan saavutettavuuden suhteen nimenomaan näkövammaisia ja sitä, että sivuston pitää toimia ruudunlukijalla. Näkövammaisten määrä on Suomessa 1,5 % väestöstä.

Miten voimme palvella näitä unohdettuja ryhmiä?

Kognitiivisesta saavutettavuudesta hyötyvien ryhmien tarpeet vaihtelevat, mutta loppujen lopuksi kyse on käytettävyydestä vietynä äärimmilleen. ”Suurimmat haasteeni”, autistinen web-kehittäjä Jamie Knight kertoo blogissaan, ”ovat erittäin hidas lukunopeus, visuaalinen ylikuormitus ja monimutkaisuus.” Visuaalinen ylikuormitus on kuin nopeasti leviävä norovirus kaikilla sivustoilla. ”Kun luen uutisartikkelia, ruudullani on monia häiriötekijöitä kuten kello, työkalurivit ja valikot”, Jamie Knight luettelee.

Uutisartikkelin sivulla on itse artikkelin lisäksi paljon muutakin sisältöä ja käyttöliittymää.

Suunnitellessamme uusia sivustoja tämä on tärkeä pitää mielessä. Onko valikon pysyttävä aina näkyvillä kiinni yläreunassa, kun sivua rullataan alas? Käyttäjät tietävät varmasti, että valikko löytyy rullaamalla takaisin sivun yläreunaan. Pitääkö sosiaalisen median jakonapit olla koko ajan esillä? Näitä nappeja käyttää tutkimuksen mukaan vain 0,6 % käyttäjistä ja mobiilissa vain 0,2 %. Ne voi siis hyvällä omalla tunnolla jättää pois. Myös animaatioiden ja liikkuvan sisällön kanssa pitää olla tarkkana, sillä ne häiritsevät monia käyttäjiä ja kasvattavat kognitiivista kuormaa.

Sisällöntuotannolla on todella suuri merkitys ymmärrettävyyden kannalta. Tekstin tulisi olla niin helppolukuista, että kuudesluokkalainenkin ymmärtää sen. Käytettävyysasiantuntija Steve Krug on todennut kirjassaan Älä Pakota Minua Ajattelemaan verkkoon kirjoitettavasta tekstistä näin: ”Poista jokaiselta sivulta puolet sanoista, sitten poista vielä puolet siitä mitä on jäljellä.” Verkon ollessa erilainen media kuin perinteinen kirja, sinne tulisikin kirjoittaa eri tavalla: tiivistä sanomaasi ja käytä paljon väliotsikoita ja listoja.

Testataan tekniikan lisäksi myös ymmärrys

Kognitiivisesta saavutettavuudesta hyötyvät ihmiset saattavat käyttää ruudunlukuohjelmia helpottamaan tekstin ymmärtämistä. Se suoraviivaistaa sisältöä ja helpottaa pitkien sisältöjen rakenteen hahmottamista luomalla väliotsikoista listoja. Tässä kahden eri saavutettavan suunnittelun kohderyhmän tarpeet kohtaavat.

Väestön ikääntyessä ja ihmisten keskittymiskyvyn lyhentyessä kognitiivinen saavutettavuus tulee yhä tärkeämmäksi. Saavutettavuuden testaaminen ei saisi olla pelkästään tekninen tehtävä. Sisältöä pitää aina testata oikeilla käyttäjillä ja nimenomaan kaikenlaisilla käyttäjillä. Toki voit ottaa testaajaksi myös unikoulun tarpeessa olevan taaperon isän tai palkata jonkun testaamaan sivustoasi humalassa.

Ota yhteyttä:

Lisätietoja

Juha Katila

• UX/UI Designer, käyttöliittymäsuunnittelija, saavutettavuusasiantuntija (International Association of Accessibility Professionals - IAAP, jäsen)
• juha.katila@ambientia.fi
• +358 50 430 0674

Juhalla on jo 20 vuotta kokemusta verkkopalveluiden tekemisestä. Saavutettavuuden yhdistäminen visuaalisuuteen ja käytettävyyteen on hänelle tärkeää.

Vapaa-aika Juhalla menee vuorotellen koiran, kuvaamisen ja elektronisen musiikin tekemisen parissa.

Julkaistu 16.3.2018. Kirjoittajana Mikko Suominen.