Saavutettavuuden sanastoa

Saavutettavuus vai saatavuus? Entä esteettömyys tai käytettävyys? Ei ole aina äkkiseltään ihan selvää, kuka kukin on ja miten näitä termejä tulisi käyttää.

Saatavuuden, saavutettavuuden, esteettömyyden ja käytettävyyden välillä on selkeät erot, mutta myös paljon hämmentävää päällekkäisyyttä.

Etenkin nyt, kun saavutettavuus on lakimuutoksen myötä erityisen paljon pinnalla, on hyödyllistä erottaa termien väliset erot. Niinpä päätimme avata saavutettavuuden sanastoa.

Esteettömyys

Taklataan ensin alta pois esteettömyys. Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käytetään usein synonyymeinä, sillä ne kuulostavat kutakuinkin samalta. Maalaisjärjellisesti ajateltuna se, että jonkin on saavutettava tarkoittaa myös sitä, että se on esteetön.

Vakiintunut käytäntö on kuitenkin se, että saavutettavuus liittyy verkkopalveluihin ja esteettömyys fyysiseen maailmaan. Esteettömyys liittyy siis käyttäjän ympäristöön, kuten rakennuksiin, ulkotiloihin ja vaikkapa julkiseen liikenteeseen. Voiko esimerkiksi pyörätuolia käyttävä henkilö käyttää palvelua esteettä tai onko ovi sellainen, että kaikki saavat sen auki?

Saavutettavuus

Sitten otetaan käsittelyyn saavutettavuus, joka on siis verkkopalvelujen esteettömyyttä. Hiljattain voimaan astui saavutettavuusdirektiivi, jonka toteutumisen Suomessa varmistaa Laki digitaalisten palveluiden toteuttamisesta. Se velvoittaa niin julkista sektoria kuin osaa yksityisestä sektoristakin noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Laki nojaa WCAG-standardiin, jossa saavutettavuutta arvioidaan kolmella tasolla (A, AA ja AAA), mutta käytännössä laki velvoittaa noudattamaan A- ja AA-tason kriteerejä.

Kuten Ville omassa tekstissään kuvasi, noin kolmannes verkkopalvelun saavutettavuudesta liittyy tekniseen toteutukseen, kolmannes visuaaliseen ulkoasuun ja käyttöliittymään ja viimeinen kolmannes puolestaan sisältöön ja sen ymmärrettävyyteen. Saavutettavuudessa pidetään esimerkiksi huolta, että sisältö on saavutettavissa myös kuuroille ja sokeille, sisältöön pääsee käsiksi ilman hiirtä ja se toimii myös punavihersokeille, sisällön kontrasti on riittävä, fontti on tarpeeksi iso ja painikkeisiin osuu. Lisäksi pidetään huolta kognitiivisesta saavutettavuudesta, eli siitä, että sisällön myös ymmärtää.

Saatavuus

Kieliasunsa vuoksi saavutettavuuteen helposti sekoittuva saatavuus tarkoittaa puolestaan sitä, miten palvelu on tarjolla, eli koska ja kuinka varmasti se on saatavilla. Verkkopalveluissa ja vaikkapa pankkiautomaateissa oletamme palvelun olevan saatavilla aina – paitsi poikkeusolosuhteissa. Sen sijaan pankkivirkailijan ei oleteta olevan tavattavissa keskellä yötä.

Verkkopalvelun saatavuutta siis heikentää se, jos palvelu kaatuu liian suuresta kävijämäärästä johtuen tai esimerkiksi jos palvelunestohyökkäys estää palvelun käytön. Saatavuutta ei pidä sekoittaa löydettävyyteen, jolla tarkoitetaan sitä, löytyykö palvelu hakukoneilla eli löytävätkö käyttäjät palvelun luo.

Jotta olisimme ihan solmussa, niin mainittakoon, että etenkin aiemmin ja joissain yhteyksissä käytettävyydellä on tarkoitettu saatavuutta. Nykyään saatavuus on vakiintunut termi ja verkkopalveluihin ja digimaailmaan liittyen ne eivät koskaan ole olleet synonyymejä.

Käytettävyys

Lopuksi sananen siitä käytettävyydestä. Monet saavutettavuuteen liittyvät asiat, kuten kognitiivisesti ymmärrettävä sisältö ja visuaalisesti selkeä käyttöliittymä liittyvät olennaisesti myös palvelun käytettävyyteen. Mutta siinä missä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, onko sisältö lainkaan käytettävissä vai ei, käytettävyydessä tarkastellaan, sitä miten helppokäyttöinen palvelu on.

Käytettävyys liittyy palvelun vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja käyttäjien tyytyväisyyteen. Toki täysin saavuttamaton palvelu harvemmin herättää käyttäjissä tyytyväisyyttä, mutta vaikka palvelu olisi saavutettava, se ei tee siitä vielä välttämättä käytettävää tai ainakaan kiitettävästi käytettävää. Lisäksi olennaista on se, että palvelun käyttämisen pitää olla mahdollista laitteesta ja selaimesta riippumatta. Monet vaikkapa mobiiliversion käytettävyyteen liittyvät seikat vaikuttavat myös saavutettavuuteen ja ne kulkevatkin usein rinta rinnan toisiaan tukien.

Eli siis sen lisäksi että pidämme huolta palvelun saatavuudesta, saavutettavuudesta ja löydettävyydestä, on syytä katsoa myös sen käytettävyyttä.