Mitä tarkoittaa Low-code -ohjelmistokehitys?

Mutta mitä low-code -ohjelmointi oikeastaan on, ja miten se eroaa tavallisesta ohjelmistokehityksestä? Tässä tekstissä esitellään low-code -ohjelmistokehityksen perusteet ja käyttötarkoitukset.

Mitä low-code -ohjelmistokehitys on?

Low-code -ohjelmistokehitys on valmiita komponentteja hyödyntävää ohjelmointia. Ero low-code -ohjelmistokehityksen ja tavallisen ohjelmoinnin välillä on se, että koodia ei kirjoiteta itse. Syvällistä koodaustaitoa ei siis tarvita, ja ohjelmistokehitys sujuu huomattavasti tavallista nopeammin.

Low-code -ohjelmistokehitystä verrataan usein palapelin kokoamiseen, sillä sovellus rakennetaan toiminto kerrallaan valmiista elementeistä. Apuna käytetään työkaluja, jotka tuottavat tarvittavan koodin automaattisesti.

Yleisimmät low-code -ohjelmistokehityksessä käytettävät työkalut ovat:

• Microsoft PowerApps
• OutSystems
• Google App Maker
• Salesforce
• Zoho Creator
• Appgyver

Muitakin low-code -ohjelmointiin sopivia työkaluja on olemassa, ja uusia vaihtoehtoja tulee markkinoille jatkuvasti.

Low-code -ohjelmistokehityksen käyttötarkoitukset

Kun ohjelmointiin ei haluta käyttää liikaa aikaa ja resursseja, on low-code -ohjelmistokehitys varteenotettava vaihtoehto. Se toimii hyvin niissä tilanteissa, joissa sovellusten toimintatapa ei ole kovin monimutkainen. Esimerkiksi erilaiset lomakkeet, kuten palaute- ja asiakastyytyväisyyskyselyt, on helppo toteuttaa low-code -ohjelmoinnin avulla.

Low-code -ohjelmoinnin toinen yleinen käyttötarkoitus liittyy uusien ideoiden testaamiseen. Uuden projektin alussa voidaan testailla erilaisia lähestymistapoja ja selvittää, miten varsinaista ohjelmistokehitystä kannattaa lähteä toteuttamaan.

Low-coden avulla saadaan nopeasti valmiiksi prototyyppejä, joiden avulla voidaan havainnollistaa sovelluksen toimintatapaa esimerkiksi työn tilanneelle asiakkaalle. Asiakkaan antaman palautteen avulla saadaan nopeasti selville, onko sovelluksesta tulossa oikeanlainen.

Näin yritysten eri osastot hyödyntävät low-code -ohjelmistokehitystä

Low-code -ohjelmistokehitystä voidaan hyödyntää hyvin monipuolisesti yritysten eri osastoilla. Apuna käytettävien työkalujen kirjo on laaja. Osa niistä on suunniteltu asiakaslähtöisiä sovelluksia varten, osa taas yritysten sisäiseen käyttöön sopivia sovelluksia varten.

Niinpä low-code -ohjelmointia voidaankin käyttää yritysten kaikilla osastoilla. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Asiakaspalvelussa low-code -ohjelmistokehityksen avulla voidaan hoitaa esimerkiksi tukipyyntöjen ja reklamaatioiden käsittely. Myös asiakaspalvelussa avustavat chat-botit voidaan toteuttaa low-coden avulla.
• Myynti- ja markkinointiosastolla muun muassa CRM-järjestelmä, kulukirjanpito ja monet markkinoinnin automaatiot voivat pohjautua low-code -ohjelmointiin. Low-code soveltuu myös verkkokauppojen maksujärjestelmiin.
• Henkilöstöosastolla low-codesta on apua esimerkiksi henkilötietojen käsittelyssä ja palkkojen maksamisessa.
• IT-osastolla low-code -ohjelmistokehitystä voidaan käyttää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, joista yleisimpiä ovat asiakastuen järjestäminen ja järjestelmien väliset integraatiot.
• Valmistuksessa low code -ratkaisut auttavat prosessien mallintamisessa ja valmistusympäristöjen kehittämisessä.
• Tuotteiden toimitusvaiheessa low-code -työkaluilla voidaan ehkäistä toimitusketjun häiriöitä ja parantaa lähetysten jäljitettävyyttä. Toimitusketjun kaikkia toimintoja voidaan automatisoida ja valvoa low-code -ohjelmoinnin avulla.

Low-code -ohjelmistokehityksen avulla voidaan tehostaa yrityksen toimintaa, kun käyttöön saadaan digitaalisia prosesseja tukevia sovelluksia. Myös yhteistyö eri osastojen ja tiimien välillä helpottuu low-code -ohjelmistokehityksen avulla.

Low-code -ohjelmointi ei sovi monimutkaisiin projekteihin

On tärkeää ymmärtää, ettei low-code -ohjelmistokehitys tule milloinkaan syrjäyttämään perinteistä ohjelmointityötä. Low-code -ohjelmistokehitykseen tarkoitetut työkalut pystyvät tuottamaan vain yksinkertaisten toimintojen suorittamiseen sopivia komponentteja.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei low-code -ohjelmointi ole oikea ratkaisu monimutkaisiin ohjelmointitehtäviin. Kun tarkoituksena on luoda toiminnoiltaan mutkikas ohjelmisto tai asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity käyttöliittymä, on perinteinen koodaus edelleen välttämätöntä.

Low-code vai no-code?

Joskus tarvittava sovellus on niin yksinkertainen, että sen tekeminen onnistuu kokonaan ilman koodia. Silloin voidaan käyttää low-code -ohjelmistokehityksen sijasta no-code -ratkaisua.

Esimerkiksi yksinkertaisen laskurin luominen tai sähköpostin lähettämisen automatisoiminen on mahdollista toteuttaa ilman koodia. No-code -ohjelmistokehitykseen on olemassa samantapaisia työkaluja kuin low-code -ohjelmointiinkin. Esimerkiksi Bubble, OutSystems Now ja Adalo soveltuvat tähän käyttötarkoitukseen.

Low-code- ja no-code -ohjelmistokehitys muistuttavat paljon toisiaan, sillä niissä molemmissa käytetään valmiita komponentteja. Lähestymistapa on visuaalinen, ja valmista tulee nopeasti.

Monien mielestä low-code -ohjelmistokehitys on kätevämpää kuin no-code, sillä sovelluksen kehittäjällä on paremmat mahdollisuudet muokata toimintoja tarpeidensa mukaan. Kaiken kaikkiaan low-code soveltuu monimutkaisempien sovellusten tekemiseen kuin no-code.

Low-code -ohjelmistokehityksen hyvät ja huonot puolet

Seuraavaksi vertailemme low-code -ohjelmistokehityksen hyviä ja huonoja puolia. Tämä auttaa hahmottamaan, missä tilanteissa kannattaa käyttää low-code -ohjelmointia ja milloin taas perinteinen ohjelmointi on parempi vaihtoehto.

Low-code -ohjelmistokehitykset hyvät puolet:

• Ohjelmistokehitys on nopeampaa
• Low-code -ohjelmoinnin avulla on helppo testata sovelluksia ja kokeilla erilaisia ratkaisuja
• Kun ohjelmointiin kuluu vähemmän aikaa, tulee sovelluksesta edullisempi
• Low-code -ohjelmointi on helpompaa, joten siitä selviytyvät muutkin kuin ammattikoodarit
• Sovellusten muokkaaminen ja päivittäminen helpottuu, kun muutoksia voidaan tehdä low-code -työkalujen avulla
  
  

Low-code -ohjelmoinnin huonot puolet:

• Monimutkaisten sovellusten tekeminen ei onnistu low-code -työkalujen avulla
• Jos sovellus täytyy räätälöidä hyvin tarkasti vastaamaan tiettyjä teknisiä tarpeita, perinteinen koodaaminen on yleensä välttämätöntä
• Mikäli saatavilla on tarkoitukseen sopiva valmis ohjelmisto, sen hyödyntäminen voi olla kustannustehokkaampaa kuin uuden sovelluksen tekeminen low-code -ohjelmoinnin avulla

Yhteenvetona voidaan todeta, että low-code -ohjelmistokehitys on hyödyllinen monissa tilanteissa, mutta joskus perinteinen ohjelmointi voi olla parempi toimintatapa. Low-coden suurimmat edut ovat nopeus, helppous ja kustannustehokkuus.