Miten ajantasainen ja laadukas laitetieto tukee huoltovarmuutta ja liiketoimintaa?

Mitä on laitetieto ja miksi se on tärkeää? 

Tuotetieto, asset-tieto, tai paremmin tässä yhteydessä toimiva termi – laitetieto, on tietoa, joka liittyy energia-alan laitteisiin, kuten generaattoreihin, turbiineihin, muuntajiin, kytkinlaitteisiin, siiloihin, sähkömittareihin ja niin edelleen. Laitetietoa ovat esimerkiksi laitteen nimi, tyyppi, valmistaja, malli, sarjanumero, sijainti, asennusajankohta, käyttöikä, asentaja, komponentit, huoltohistoria, kunto ja suorituskyky. Laitetietoa kerätään ja päivitetään eri lähteistä, kuten laitevalmistajilta, asennus- ja huoltoyrityksiltä, kenttätyöntekijöiltä, kuluttajien vikailmoituksista ja sensoreilta.

Laitetieto fyysisiä mittoja laajemmassa mielessä on tärkeää, koska se mahdollistaa laitteiden ja laitteiden muodostaman verkon tai tuotantolaitoksen tehokkaan hallinnan ja kunnossapidon. Yhdistämällä laitteisiin liittyvät tiedot eri lähteistä ja näkökulmista voidaan seurata laitteiden kuntoa ja suorituskykyä, ennakoida huoltotarpeita ja vikatilanteita, tehostaa varaosien ja tarvikkeiden tilaamista ja varastointia, sekä optimoida laitteiden käyttöikää ja energiatehokkuutta. Laitetieto on myös tärkeää liiketoiminnan kannalta, koska se auttaa ymmärtämään prosessien pullonkauloja, laitteiden elinkaarta, kehitysmahdollisuuksia uusille palveluille ja prosesseille, sekä raportoimaan laitteiden toiminnasta ja tuloksista.  

Laitetieto liittyy oleellisesti myös turvallisuuteen. Kuvitellaan tilanne, jossa esimerkiksi lasten leikkipaikkojen lähellä olevissa pienmuuntamoissa on avoimia ovia mistä tahansa syystä.  

Mikä on haasteena laitetiedon ylläpidossa ja hyödyntämisessä? 

Laitteiden tiedon ylläpito ja hyödyntäminen ei ole aina helppoa. Yksi merkittävä haaste on laitekannan vaihtelevaan ikään liittyvä puutteellinen laitetiedon rakenteellisuus. Samaan ekosysteemiin kuuluu eri ikäisiä laitteita – elinkaaren alussa olevia ja ehtoo puolta koputtelevia 25–50 vuotta käytössä olleita laitteita.  

Rakenteellisuuden puute johtaa haasteisiin datan yhdenmukaisuudessa ja laadussa. Kun dataa kerätään ja päivitetään eri lähtökohdista ja useilta eri toimijoilta, se voi olla epätarkkaa, puutteellista, ristiriitaista tai vanhentunutta. Laitteen sijainti, nimi tai tunniste voi olla erilainen eri järjestelmissä tai raporteissa. Tämä voi edelleen johtaa virheisiin, häiriöihin ja tehottomuuteen laitteiden ja varastojen hallinnassa ja kunnossapidossa. Esimerkiksi tuoreella kuva-datalla voidaan mahdollistaa ymmärrys laitteen / laitoksen komponenttien tilasta ja mitä komponentteja oikeasti on asennettuna. Eli jos asentaja katsoo, että muuntamossa pitäisi olla järjestelmän mukaan komponentti X, mutta siellä onkin tuoreen kuvan mukaan komponentti Y vaihdettuna. Näin eri datalähteitä oikealla tavalla yhdistelemällä voidaan luoda eheämpi kokonaiskäsitys laitetiedosta (ja tehokkuutta kunnossapitoprosessiin), ja asentaja osaa ottaa oikeita komponentteja mukaan huoltokeikalle. 

Toinen haaste on datan saatavuus ja jakaminen. Koska dataa tallennetaan ja käsitellään eri järjestelmissä ja alustoilla, se ei ole aina helposti saatavilla ja jaettavissa eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken. Esimerkiksi kenttätyöntekijä ei välttämättä näe reaaliaikaista saldoa tai muuta tietoa laitteesta, jota hänen pitäisi olla asentamassa tai huoltamassa. Tämä voi johtaa viivästyksiin, virheisiin ja turhautumiseen kenttätyössä. Riittävät ja oikeasuhtaiset varastosaldot ovatkin olennainen osa laitetietoa – mahdollistaen työn sujuvuuden ja prosessien läpimenoaikojen lisäksi myös sitoutuneen pääoman optimoinnin.  

Kolmas haaste on datan hyödyntäminen ja analysointi. Koska dataa on paljon ja se on monimuotoista, se ei ole aina helposti ymmärrettävää ja hyödynnettävissä. Esimerkiksi liiketoiminnan tai kunnossapidon johtaja ei välttämättä näe selkeästi, mitä data kertoo laitteiden tai varastojen tilasta tai kehityksestä. Tämä voi johtaa päätöksentekoon, joka tehdään puutteellisilla tiedoilla. Puutteelliset tiedot voivat esimerkiksi johtaa virhearvioon huoltoseisokin pituuden arvioinnissa tai muussa liiketoiminnan kannalta kriittisessä asiassa. 

Miten laitetiedon ylläpitoa ja hyödyntämistä voidaan parantaa? 

Laitetiedon ylläpitoa ja hyödyntämistä voidaan parantaa digitalisaation avulla. Dataa kerätään, tallennetaan, käsitellään, jaetaan ja analysoidaan digitaalisesti ohjelmistojen, pilvipalveluiden ja internetin avulla. Tämä mahdollistaa datan yhdenmukaisuuden, laadun, saatavuuden, jakamisen, hyödyntämisen ja analysoinnin parantamisen. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa seuraavia ratkaisuja: 

• Käyttää yhtenäistä ja yhteensopivaa järjestelmää tai alustaa laitetiedon ja laitteeseen liittyvien varaosien saldojen hallintaan ja raportointiin, joka integroituu muihin järjestelmiin ja alustoihin, kuten ERP, CRM, IoT, BI ja AI. 
• Käyttää automatisoituja ja älykkäitä työkaluja laitetiedon ja saldojen keräämiseen ja päivittämiseen, kuten sensoreita, QR-koodeja, ääni- ja kuvatunnistusta, RFID-tageja, jolloin laitetiedon ylläpidon helppoudella varmistetaan myös tiedon laadukkuus 
• Käyttää mobiiliyhteensopivia ja käyttäjäystävällisiä sovelluksia tiedon keräämiseen, näyttämiseen ja muokkaamiseen, jotka mahdollistavat offline-tilassa työskentelyn ja datan synkronoinnin. 
• Hyödyntää tekoälyä laitteisiin liittyvän tiedon tulkinnassa tai jalostamisessa. Hajanaisemmistakin tietolähteistä vanhaa asennuskantaa koskien on mahdollista jalostaa näkemys huoltotarpeista.  
• Käyttää visuaalisia ja interaktiivisia työkaluja tiedon esittämiseen ja analysoimiseen, kuten dashboardeja, graafeja, karttoja, simulaatioita ja ennusteita. 

Digitalisaatio ja datan tehokkaampi hyödyntäminen on yksi olennainen avain energia-alan laitetiedon ylläpitoon ja hyödyntämiseen, joka tukee huoltovarmuutta ja liiketoimintaa. Tämä vaatii kuitenkin hyvän ymmärryksen siitä, miten ja kuka dataa tuottaa, päivittää ja kuluttaa, missä dataa säilytetään, missä sitä käsitellään, miten se tarjotaan saataville oikea-aikaisesti, miten sitä liikutellaan, miten sitä raportoidaan ja analysoidaan. 

Olennaista on, että laitteisiin liittyvä tieto saadaan jalostettua toimenpiteiksi (actionable data), jonka perusteella liiketoimintaan ja kunnossapidon prosesseihin saadaan aitoa vaikuttavuutta. Tämä vaatii myös strategista johtamista, prosessien ja kulttuurin muutosta, ymmärrystä datan käyttötarpeista, osaamisen kehittämistä ja sidosryhmien sitouttamista – näin voidaan saada liiketoimintaprosesseista aidosti paikkansa pitävää dataa.

Digitalisaatio on mahdollisuus, johon on tartuttava nyt, jos haluamme pysyä mukana murroksessa ja kilpailussa – kuinka tehokkaasti teidän organisaatiossanne hyödynnetään laitetietoa? 

Ota yhteyttä ja kerro tarkemmin nykytilanteestanne ja tarpeistanne. Jutellaan lisää eri mahdollisuuksista ja ratkaisuvaihtoehdoista.

Harri Nieminen

Business Development Consultant
Industry Lead, Manufacturing & Energy

harri.nieminen@​ambientia.fi
+358 50 588 2565