Tulevaisuuden ymmärtäminen vaatii tuekseen jatkuvaa tiedon keräämistä, sen jäsentämistä ja ymmärryksen luomista koko organisaation kanssa. Kun prosessiin pystytään osallistamaan myös asiakkaat ja muut tärkeät sidosryhmät, voidaan jo puhua oikeasta arvoketjuihin vaikuttamisesta. Ymmärrys ei kuitenkaan synny hetkessä, eikä varsinkaan siten, että tehdään yksittäinen projekti, jossa keksitään jälleen ne lentävät autot, jotka ovat olleet tulossa markkinoille vuodesta toiseen.

Muutoksessa pitää pystyä huomioimaan ympärillämme oleva maailma, sen erilaiset ajalliset horisontit sekä muutoksiin varautuminen.

Oikeastaan voisi siis puhua muutoksien määrätietoisesta rakentamisesta, vaikka muutosmatkan tarkat etapit nähdäänkin vasta jälkikäteen. Totta on, että tämä systemaattinen työ tuntuu välillä myös itsestään selvien asioiden jäsentämiseltä ja datan lapioimiselta paikasta toiseen. Niin sen pitääkin, koska se kertoo tällöin meille, että asiat ovat meille tuttuja, osaamme jäsentää niitä ja data on hallussa.

Pullonkauloja johtamisessa ja datan laadussa

Monissa yrityksissä on myös selkeästi haasteita johtamisessa ja resurssien jakamisessa osalta. Ambientian vuonna 2019 teettämän yrityspäättäjiä haastattelemalla tehdyn tutkimuksenperusteella haasteet liittyvät suurimmaksi osaksi siihen, ettei ihmisille ole annettu aikaa keskittyä tulevaisuuden ennakoitiin vaikuttavan tiedon hankkimiseen tai käsittelyyn. Toisaalta havaittavissa oli myös se, että yrityksissä oleva tieto oli laadultaan liian heikkoa hyödynnettäväksi. Käytettävissä olevan työajan osalta esitettiin useita värikkäitä selityksiä kiireisiin ja osaamiseen vedoten.  Kaikki nämä kuitenkin osaltaan kulminoituvat johtamiseen sekä tulevaisuuden suunnittelun arvostukseen.

Onko palkattu oikeat ihmiset ja annettu heille edellytykset töiden tekemiseen fiksulla tavalla sekä kerrottu ymmärrettävästi mihin on tarkoitus suunnata?

Heikon datan hankaluus on toki yhdistettävissä johtamiseen ja organisaation prioriteetteihin, mutta taustalta saattaa löytyä lisäksi hidasteena myös vanhentuneita järjestelmiä ja haasteellisia kumppaneita. Niin tai näin, merkittävä kehittämisen potentiaali ja tulevat liiketoimintamahdollisuudet saatetaan menettää huonon datan hyödyntämisen myötä. Tämä vaikuttaa merkittävästi omistaja-arvoon ja viimeistään tällöin sen pitäisi olla johdon agendalla jo varsin ylälaidassa.

Strategian merkitys koetaan heikoksi

Tänä vuonna valmistunut tutkimus suomalaisten suhtautumisesta työelämään nostaa esiin hyvän johtamisen merkityksen yrityksen menestykselle 5-10 vuoden aikaikkunassa. Paitsi, että johtamisen merkitys korostuu siis haasteina, se koetaan myös tarpeena tulevaisuuden menestyksen osalta.

Hieman yllättävästi tutkimuksesta voi tehdä havainnon strategian vaikutuksesta menestykseen. Ero tämän väittämän kohdalla koko työväestön (35 %) ja toimihenkilöiden (48 %) välillä kertoo varmasti siitä, ettei yrityksissä osata kommunikoida päätöksestä mihin ollaan matkalla tai sitten päätökset ovat osin jääneet tekemättä.

Strategisten päätöksien tekemiseen ja niistä kommunikoimiseen auttaa, jos työtä tekee jatkuvasti, systemaattisesti ja yhdessä ihmisten kanssa.

Näin voi lieventää eteen tulevia yllätyksiä, lisätä ymmärrystä sekä sitouttaa omaa tiimiä tulevaan. Jos tuntuu, että aiheen parissa on tullut vietettyä liian harvoin aikaa kannattaa aloittaa jatkuva tekeminen pienin askelin. Myös data mahdollisuuksiin suosittelen tutustumaan tarkemmin, ne ovat tulevaisuudessa monen yrityksen tärkeintä pääomaa.


Asioita voi tehdä myös paremmin – Ilmoittaudu veloituksetta webinaariin:

  • Miten ennakointi on tärkeä osa johtamista?
  • Pitääkö muutoksissa keskittyä kauas tulevaisuuteen vai sittenkin tähän päivään?

Ilmoittaudu webinaariin

Avainsanat:
Tulevaisuustyö

Blogi