Töissä Ambientialla: Markku tekee saavutettavuustestausta

Miten polkusi ambientialaisena alkoi?

"Olin pitkään ollut työttömänä työskenneltyäni ensin Linux-ylläpitäjän tehtävissä. Hain töitä pitkään, pääsin Ambientialle haastatteluun ja syksystä 2018 lähtien olenkin tehnyt töitä Ambientialla ja ollut sekä itse työhön että työyhteisöön erittäin tyytyväinen."

Millaisissa projekteissa olet päässyt tekemään töitä?

"Olen tehnyt saavutettavuus- ja jossain määrin muutakin testausta pääosin julkisen puolen, mutta myös yksityisen puolen projekteissamme. Olen myös kääntänyt osaa sisäisestä dokumentaatiosta suomesta englanniksi."

Miten oma työurasi on kehittynyt näiden vuosien aikana?

"Lyhyesti: saavutettavuustestaajasta mahdollisuuksien mukaan muuhunkin testaukseen. En halua urautua mihinkään tiettyyn liikaa, enkä rutinoitua. Aina on hyvä oppia uutta ja mahdollisuuksien mukaan uusia toimintatapoja.

Toisaalta enhän minäkään nähnyt itseäni saavutettavuusasiantuntijana ennen Ambientian aikaa, ainakaan lainsäädännön näkökulmasta. Tämä siitä huolimatta, että tein ensimmäisiä kotisivujani jo vuonna 1995. Esimerkkinä kerrottakoon, että joissakin ensimmäisissä projekteissa, joissa sain olla mukana, poistin lomakeratkaisuista joitakin oleellisia saavutettavuusominaisuuksia, kun ajattelin niiden olevan "turhaa koodia". Erehtyminen on inhimillistä!

Toisaalta käsitykseni siitä, mitä saavutettavuus on, on kehittynyt paljon 90-luvusta. Silloin ohjenuoranani oli: kun se toimii tekstipohjaisella Lynxillä, se on saavutettava.

Nykyiset saavutettavuusominaisuudet ovat suurelta osin sellaisia, etteivät ne edes toimi tarkoitetulla tavalla tekstipohjaisella Lynxillä, ja toisaalta esimerkiksi JavaScriptin käyttö on sen verran yleisempää, ettei suurta osaa toiminnallisuuksista pysty käyttämään selaimella, jossa JavaScript ei ole tuettuna."

Mitä olet viimeksi oppinut?

"Oppiminen tapahtuu minulla melko huomaamatta. On asioita jotka tulee opittua, unohdettua ja taas opittua uudestaan. Ainakin yksi oppimani asia on se, että nykyiset tietokoneet ovat niin äänettömiä, että syntymäsokeana minä en välttämättä tiedä käynnistyykö kone vai ei. Varsinkin Windows-koneissa tuo on ongelmallista.

Tuli mieleeni kokeilla seeing eye -nimistä kännykkäsovellusta, jolla voi tunnistaa valoa ja havaita, onko koneen virtanappulassa valo päällä. Opin sen että lopputulos on toistaiseksi epävarma: en ole vielä ihan varma pystynkö tällä tavalla tunnistamaan onko virta päällä vai ei.

Joka tapauksessa jonkin verran aikaa vie se, että ruudunlukija rupeaa koneen käynnistyttyä puhumaan."

Yksi Ambientian arvoista on "We are all kinds of kinds". Saat valita tiimiisi yhden fiktiivisen hahmon - kenet valitset?

"Hankala kysymys! Fiktiiviset hahmot - vaikka heillä olisi millaisia superkykyjä - ottavat usein niin isoja riskejä tai käyttäytyvät osin niin typerästi etten uskaltaisi työskennellä kenenkään sellaisen kanssa. Ehkä pitäisi kirjoittaa oma elokuvakäsikirjoitus niin saisi mieleisen hahmon!

Siinä mielessä tämä ei ole vitsi, että aikoinaan osallistuin elokuvakäsikirjoituskurssille, jossa kirjoitettiin lyhytelokuva. Saatatte ihmetellä, miten sokea voi kirjoittaa elokuvakäsikirjoitusta. Kuitenkin riittää, että kuvaa toimintaa: eihän sitä tarvitse yksi yhteen kirjoittaa auki sitä, miltä elokuva lopulta näyttää."

Miten tauotat ja tasapainotat työtä?

"En ole tehnyt mitään tietoista asian eteen. Useampi yhtäaikainen työstettävä asia ei haittaa minua, vaan tiheään vaihtuva konteksti voi olla myönteinenkin asia.

Silloin, kun jonkin asian työstäminen hieman hidastuu tai estyy (täytyy kysyä neuvoa tai odottaa vastausta johonkin), voin siirtyä edistämään siksi aikaa muita asioita. Silloin alitajunta työstää kesken jäänyttä asiaa ja vastaus toimintatapaan tuleekin yhtäkkiä näennäisen tyhjästä."

Mikä Ambientiassa on parasta?

"On hankala nimetä vain yhtä asiaa, koska pidän Ambientiaa parhaana. Otetaan vaikka tämä: työyhteisö on kannustava ja työtoverit mukavia."

Kertoisitko jonkin saavutettavuuden tutkimiseen liittyvän asian, mitä moni ei tiedä? Tai mitä haluaisit kaikkien tietävän saavutettavuudesta?

"Tulee mieleen lähinnä se, että ihmiset odottavat liikaa ruudunlukijaohjelmistoilta: eivät ohjelmistot tee asioista saavutettavia, ihmiset sen tekevät. Jotkin ohjelmistot tulkitsevat liikaa asioita.

Syy miksi en pidä esimerkiksi Facebookista ollenkaan on juuri tässä: ihmiset pistävät sinne kuvia eivätkä mitenkään mainitse, mikä kuva on kyseessä. Ei ruudunlukija tulkitse kuvia, ja jos tulkitsisi, se tekisi sen varmasti väärin.

Kaikkein hälyttävintä on se, että jopa jotkut syntymäsokot lisäävät sivuilleen kuvia, joita ei ole mitenkään selostettu, mutta se on taas ihan oma tarinansa."

Haluatko oppia lisää saavutettavuudesta? Lue Markun bloggaus Saavutettavuus on asiakaskokemuksen peruspilari.