Q&A: Mitä softa-arkkitehdin työnkuvaan kuuluu?

IT-alan työnimikkeet voivat joskus olla hieman sekavia eikä pelkkä titteli läheskään aina kerro tarpeeksi työnkuvasta. Usein tittelit ovat englanninkielisiä, mikä voi hämmentää soppaa lisää.

Jotta saisimme hieman valaistusta asiaan ja ymmärtäisimme paremmin, mitä meillä tehdään, esitimme kiperiä kysymyksiä softa-arkkitehti – eli virallisesti Software Architect – Lasse Laasoselle.

Q: Millainen urapolku sinulla on ollut Ambientialla?

A: Minulla on Ambientialla jo 11 vuotta uraa takana. Tulin firmaan Software Developeriksi. Myöhemmin nimike muuttui Senior Software Developeriksi, ja hiljattain Software Architectiksi. Tällä hetkellä työskentelen konsulttina/integraatioasiantuntijana Kelan sisäisten integraatioiden parissa.

Mitä teemme Kelan kanssa? Lue lisää Kelan asiakastarinasta.

Q: Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

A: Ennen koronaa työskentelin pääasiassa toimistolla, vaikka Ambientialla oli täysin mahdollista myös tehdä hommia etänä. Koronan takia etätöistä tuli normaali, mutta viime aikoina on taas ollut mukava käydä toimistolla vaihtelun vuoksi.

Tyypillinen päivä alkaa siitä, että tarkistan kalenterin ja mitä palavereja on tulossa. Luen myös uudet sähköpostit. Niiden perusteella muotoutuu päivän agenda.

Normaalisti työskentely on Scrum- tai Kanban-mallin mukaista, eli pyritään saamaan ennalta suunniteltuja asioita maaliin. Työtehtävät koostuvat erinäisten asioiden suunnittelusta ja dokumentoinnista, koodaamisesta, skriptaamisesta, ongelmatilanteiden selvittelystä sekä keskusteluista muiden tiimiläisten kanssa ja koodien katselmoinnista.

Q: Millaisia teknologioita pääset käyttämään työssäsi?

A: Ohjelmointikielistä selvä ykkönen on ollut Java. Myös Javascriptiä on tullut tehtyä varsinkin aiemmin, kun olen tehnyt full-stack kehitystyötä. Nykyisisissä työtehtävissä olen tekemisissä paljon Red Hatin tuotteiden kanssa, kuten OpenShift Container Platform, Red Hat Single Sign-On, 3scale API Management ja Ansible.

Q: Mikä on sinulle työssäsi tärkeää?

 A: Tykkään tehdä asioita moderneja teknologioita hyödyntäen. Vaatii monesti paljon työtä ja opettelua, että asiat saa toimimaan uusilla kilkkeillä. Saan kuitenkin hyvän fiiliksen siitä, kun hommat toimivat ja tiedän, että ne on tehty hyvin – ja niin, että jatkokehittäminen on mahdollista myös tulevaisuudessa. Kaikesta matkan varrella saadusta opista on aina hyötyä jatkossakin.

Motivaatiota antaa tietenkin myös se, että teemme merkityksellistä työtä.

Q: Mitä uutta olet oppinut lähiaikoina?

A: Viime aikoina olen oppinut eniten Red Hatin tuotteista, etenkin 3scale API Managementistä ja Red Hat SSO:sta.

Q: Millaisia tyypillisiä haasteita sinulla on ollut lähiaikoina ja miten niitä on ratkottu?

A: Kelan kaltaisessa organisaatiossa, jossa on paljon erillisiä IT-palveluja ja kehitystiimejä, on haasteena levittää tietoa uudesta integraatioalustasta kehitystiimeille, jotta he voivat ottaa sitä käyttöön. Olemme tehneet paljon dokumentaatiota ja ohjeistusvideoita tämän ratkaisemiseksi.

Myös eri komponenttien vastuutahot uudessa integraatioalustassa, joka on osittain hajautettu sovelluskohtaisesti, on pitänyt tarkkaan miettiä. Pitää varmistaa, että paketti pysyy hallinnassa ja esimerkiksi komponenttien päivityksille on selkeä vastuutaho.

Q: Mitä ominaisuuksia sovellusarkkitehdin roolissa tarvitaan?

A: Ainakin pitää pystyä omaksumaan uusia asioita paljon, kuten IT-alalla yleensäkin. On todella paljon erilaisia teknologioita, joiden kanssa toimitaan. Hyötyä on tietysti myös siitä, että on aikaisemmin ollut tekemässä erilaisia projekteja ja integraatioita. Näin on vähän hajua siitä, mitkä ideat toimivat ja mitkä eivät.

Q: Mikä on suosikkivaiheesi projekteissa?

A: Tykkään tehdä asioita kädet savessa. Toisaalta on kiva nähdä myös työn jälki konkreettisesti. Siksi suosikkivaiheeni on toteutus siinä vaiheessa, kun aletaan saada aikaiseksi hyvin tehtyjä toiminnallisuuksia.

Q: Miten olet kokenut työskentelyn Ambientian kaltaisessa hajautetussa onganisaatiossa? Mikä sujuu ja missä vielä kehitettävää?

A: Itse työnteko kyllä sujuu hajautetussa organisaatiossa ihan mallikkaasti. Joissakin tilanteissa voisi työnteko ja tiedonvälitys toki olla tehokkaampaa, jos tiimin jäsenet olisivat samassa tilassa ja voisivat jutustella asioista toistensa kanssa ihan livenä. Teamsin tms. käytössä on kuitenkin isompi kynnys ja yksi aste hankaluutta lisää verrattuna samassa tilassa jutteluun.

Myös tiimihenki olisi varmasti erilainen, jos oltaisiin fyysisesti samassa paikassa. Toisaalta hajautetussa organisaatiossa toimintatavat ovat sellaiset, että se antaa helposti vapauden valita, tekeekö hommia kotoa käsin etänä vai toimistolla.

Voisitko sinä olla meidän uusi softa-arkkitehtimme – tai työskennellä meillä jossain muussa positiossa?