Suurin ongelma uusien verkkokauppojen ja verkkokauppauudistusten toteutuksessa on se, että ensimmäistä versiota rakennetaan liian kauan. Konsepti pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ulos ja testattavaksi ja hienosäätö tehdä vasta sen jälkeen. Vaikka moni verkkokauppias tunnistaa Minimum Viable Productin (MVP) idean ja haluaa lähteä sillä liikkeelle, vaatimusmäärittelyt meinaavat silti ratketa liitoksistaan.

Saamme hyvin usein tarjouspyynnön verkkokauppaprojektista, jonka vaatimuslistassa on yli 90 kohtaa, joista 95 % on merkitty vaiheeseen yksi ja pakolliseksi. Eroa ei juuri ole, onko kyse kokonaan uudesta verkkokaupasta, vanhan verkkokaupan siirtämisestä uudelle alustalle vai verkkokaupan jatkokehityksestä. Kaikki toiminnallisuudet olisi silti saatava ja mielellään heti.

MVP:n tehtävä on kuitenkin olla vain absoluuttinen minimi, jolla verkkokauppa toimii ja sitä pystyy testaamaan joko julkisesti tai rajatulla käyttäjäryhmällä. Siihen ei siis kuulu mitään kehittyneempiä toimintoja, kuten tuotekuvien zoomausta, hakukoneoptimointia, vaativia integraatioita. Edes ulkoasun viilaus ei kuulu vielä MVP-vaiheeseen.

Miten MVP-vaiheen karsintaa tehdään?

Kun päätetään MVP-verkkokaupan toiminnallisuuksia, asiaa kannattaa lähestyä kolmesta lähtökohdasta: maalit, käyttäjäpolut ja asiakasdata.

Maalit

Maalit tarkoittavat yksinkertaisesti niitä päämääriä, joita verkkokaupalla on. Loogisin maali on myyty tai toimitettu tuote tai palvelu. Toisaalta toimialasta riippuen maali voi olla myös esimerkiksi rekisteröitynyt käyttäjä. MVP-vaiheessa ei silti mietitä kaikkia niitä mahdollisia päätepisteitä, joita voimme kuvitella käyttäjän haluta tekevän vaan niitä kaikista tärkeimpiä.

Jokaiselle maalille voi määrittää arvon kysymällä tuottaako se verkkokaupalle liikevaihtoa. Vielä liikevaihtoa tärkeämpää on arvioida paljonko jää viivan alle. Kun maalit laittaa järjestykseen arvioidun liikevoiton mukaan, ollaan oikeilla jäljillä. Älä jää jumiin tarjouspyyntöön vaivalla mietittyyn priorisointiin, vaan ole joustava. Saat siitä parhaan hyödyn liiketoiminnalle.

Jos myyntitilastoja on olemassa aikaisemmasta verkkokaupasta, myymälämyynnistä tai jostain muusta lähteestä, sitä voidaan hyödyntää maalien arvon määrityksessä. Myös markkinatutkimuksista saatavasta datasta tai omaan kokemukseen perustuvasta arviosta on hyvä lähteä liikkeelle. ”Mistä tuotteista saan parhaan voiton?” ja ”Minkälaiset asiakkaat niitä ostavat eniten?” ovat kysymyksiä, joita jokaisen verkkokauppiaan tulisi toistuvasti kysyä.

Käyttäjäpolku

Käyttäjäpolku (customer journey) muodostuu kaikista niistä välivaiheista, jotka asiakkaan on käytävä läpi maaliin päästäkseen. Jokainen steppi kuvataan omaksi kohdakseen ja sen jälkeen mietitään, miten verkkokauppa mahdollistaa niiden toteutumisen. Tässäkään vaiheessa ei vielä tunnisteta kaikkia mahdollisia reittejä, vaan vain se polku, jota parhaat ostajat eniten käyttävät. Käyttäjäpolkuun on kuitenkin hyvä kuvata myös MVP:n ulkopuolelle jääviä tarpeita, mutta poimia toteutettavaksi aluksi vain pakolliset, eli eniten arvoa tuottavat kohdat.

Esimerkki käyttäjäpolusta, joka tuottaa verkkokaupalle arvoa

Asiakasdata

Asiakasdataa kannattaa hyödyntää myös asiakaspolkujen määrittelyssä. Kun maalit ja tavoiteltavat asiakassegmentit ovat tiedossa, dataa analysoimalla voidaan tunnistaa parhaiten konvertoivat reitit ja toiminnot. Toteutukseen valitaan toiminnot, joita parhaiden asiakaspolkujen toteutuminen edellyttää. Näin verkkokauppa saadaan tuottamaan voittoa mahdollisimman pienellä investoinnilla ja aikaakin säästyy.

Mikäli dataa ei ole käytettävissä, kannattaa määritellä käyttäjäpolut ja valita ensimmäisenä toteutettavat ominaisuudet omaan ja toimittajan kokemukseen perustuen. Tässä tapauksessa korostuu mittaamisen tärkeys, kun yritetään löytää optimaalinen vaihtoehto. MVP:ssä lähdetään liikkeelle yhdestä, jonka jälkeen jatkokehityksessä toimintoja lisätään tai muutetaan. Mittaustuloksista nähdään, oliko muutos kannattava.

MVP on testivaihe, jalostus tapahtuu iteroimalla

Maalien, käyttäjäpolkujen ja datan avulla saadaan kaivettua esiin ne toiminnallisuudet, joilla päästään alkuun ja saadaan verkkokauppa testaukseen. MVP keskittyy vain niihin toiminnallisuuksiin, joilla maalit toteutuvat ja asiakaspolun eri stepit on mahdollista tehdä.

Liiketoiminnan luonteesta riippuen, MVP:tä testataan joko talon sisällä testiryhmän avulla tai tuotantokäytössä oikeilla asiakkailla. Talon sisäiset asiantuntijat osaavat sanoa, toteutuvatko verkkokaupassa ne bisnestoiminnot, joita tavoitellaan. Liiketoiminnassa eri rooleissa olevien ihmisten osuus on tässä vaiheessa projektia hyvin tärkeä. Oikeilla asiakkailla testattaessa saadaan kuitenkin luonnollisia mittaustuloksia, joka on vielä arvokkaampaa tietoa, kuin asiantuntijoiden käsitykset. Mittaustuloksista asiantuntijat saavat faktaa omien käsitystensä vahvistamiseen.

Kun verkkokaupan perustoiminnot on testattu, päästään jalostamaan sitä pidemmälle. Jatkokehitykseen valitaan samoilla periaatteilla ominaisuuksia, kuin MVP-toteutukseenkin. Uusia käyttäjäpolkuja tunnistetaan. Muutaman iteraation jälkeen huomataan, että kädessä on MLP eli Minimum Lovable Product. Verkkokauppa, johon asiakas ja kauppias voi rakastua.

Avainsanat:
MVP, verkkokauppa
ambientia

Blogi