Isännöinti on alana jäänyt vähän harmaaksi ja näkymättömäksi, vaikka sillä on kosketus 2,7 miljoonaan asunto-osakeyhtiöissä asuvaan suomalaiseen. Suurin osa alan toimijoista on pieniä. Kyselytutkimusten mukaan julkinen mielikuva alasta on lähempänä miestä ja Hiacea kuin modernia asumisen asiakaspalvelua. Alan kokoava toimija Isännöintiliitto haluaa nostaa isännöintialan profiilia ja on aktiivisesti kehittämässä palveluita ja toimintatapoja.

Kehittäminen on yleensä helpointa aloittaa kohdista, joihin voi heti vaikuttaa. Sekä sisäisesti että jäsenyrityksille tarjottavat Isännöintiliiton palvelut olivat siellä täällä, eri järjestelmien ja kirjautumisten takana. Liitto halusi ottaa kertaheitolla kunnon digiloikan ja viedä palvelut tähän päivään – ja tulevaisuuden bisnesmahdollisuuksia tukemaan. Osa tarpeista tunnistettiin itse ja alustatalouden ja mikropalveluiden mahdollisuudet aukesivat yhteisten workshoppien kautta. Tältä pohjalta saatiin rakennettua käsitystä ja roadmappia siitä, miten edetä.

Kun tavoitteena on olla oman alansa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, tarvitaan rohkeita avauksia. Tiedettiin, että liitossa on vuosia tuotettu alan parasta tietoa ja jaettu sitä mm. paperilehtien ja tapahtumien kautta. Mutta data oli pirstaloituneena siellä täällä sellaisessa muodossa, jossa sitä ei olisi voitu myydä tai hyödyntää asiakaspalvelun tai bisneksen avuksi.

Parempaa palvelua sekä itselle että asiakkaille

Kun haluat asioida yhden toimijan kanssa, valitsetko mieluummin yhden kirjautumisen ja yhteisen käyttökokemuksen vai eri aikoina hankitut, toistensa kanssa yhteen toimimattomat valmiit tuotteet? Helpon pääsyn valitseminen tarjolla oleviin palveluihin lienee itsestään selvää. Mikropalveluarkkitehtuuri ja pienet integraatiot mahdollistivat sen, että olemassa olevat järjestelmät saatiin keskustelemaan keskenään. Säästettiin manuaalista työtä ja saatiin asiakkaidenkin tilaukset heti voimaan. Tähän päästiin, kun muotoiltiin alusta alkaen asiakkaan bisnes, design ja tekniikka yhdeksi ja toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Eri toteutusten ja tarpeiden väliin luotiin palveluväylä, joka yhdisti osan vanhoista järjestelmistä ja toi ne tähän päivään. Kertakirjautumisen käyttöönotto tulee jatkossa helpottamaan myös uusien palveluiden liittämistä samaan palveluväylään. Jokainen liitos voidaan tehdä sisäisesti omalla tavallaan, kunhan rajapinnat saadaan kohtaamaan.

Integraatio-mallin hyödyt

  • Mahdollistaa uudenlaisten palveluiden tarjonnan
  • Hajauttaa riskejä ja tekee kehittämisestä kustannustehokkaampaa
  • Helpottaa integraatioita myös kolmansien osapuolten (kuten isännöinnin, tapahtumien, talouden) järjestelmiin
  • Vähentää manuaalista työtä ja tekee raportoinnista eri järjestelmistä reaaliaikaista
  • Voidaan ottaa helposti käyttöön eri järjestelmiä, jotka soveltuvat juuri jonkin asian hoitoon parhaiten

Suunnannäyttäjä muillekin verkkopalveluille

Jäsenpalvelu parantaa käyttökokemusta ja sen taustatoteutukset poistavat monia manuaalisia työvaiheita. Kertakirjautumisella pelataan samalla jo seuraavaa paikkaa eli helpotetaan muiden järjestelmien liittämistä samaan kokonaisuuteen. Suurin pitkän tähtäimen suunnitelma on alustabisneksen käynnistäminen. Tähän mennessä tehty työ antaa sille vahvan pohjan.

Kehityspäällikkö Marianne Falck-Hvilstafeldt

 

”Uudistimme koko digiarkkitehtuurin, valittu malli mahdollisti askelittain sekä vanhentuneiden järjestelmien uudistamisen ja uusien palveluiden kehittämisen että niiden välisen integroimisen. Tämä mahdollistaa myös jatkossa yksittäisten järjestelmien korvaamisen tarkoituksenmukaisemmilla. Samalla olemme tehostaneet toimintaprosesseja sekä parantaneet asiakkuuksien hallintaa ja asiakaskokemusta. Nyt ison sisältö- ja datamäärän parempi hyödyntäminen on mahdollista. Ratkaisu mahdollistaa myös tulevaisuuden palveluiden ja liiketoiminnan joustavan kehittämisen”, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Marianne Falck-Hvilstafeldt summaa.