Koulunpenkiltä koodaamaan – Ambientialla tarvitaan myös junior-osaajia

(Kuva: Jari Saukkonen)

Kaikki IT-alalla työskentelevät tai ylipäätään työelämäuutisia seuraavat tietävät, millainen osaajapula IT-alaa tällä hetkellä koettelee.

Kokeneita osaajia, erityisesti sovelluskehittäjiä, etsitään joka yrityksessä kissojen ja koirien kanssa, ja kilpailun kiristyessä yritykset pyrkivät profiloitumaan alan halutuimpana työnantajana muun muassa erilaisin henkilöstöeduin, kehittymismahdollisuuksin ja jopa kertaluontoisin rahallisin korvauksin, ns. sign on -bonuksin.  

Totuus kuitenkin on, että kokenutkin osaaja on joskus ollut juniori, ja siksi myös junnuihin kannattaa panostaa: vain näin heistä voi kehittyä tulevaisuuden konkareita.

Uusia IT-alan ammattilaisia valmistuu joka vuosi lukuisista suomalaisista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ambientialla onkin jo useiden vuosien ajan pyritty työllistämään junnuosaajia säännöllisesti, ja kokeneempien kollegoiden ohjauksessa hekin ovat päässeet kiinni kiinnostaviin asiakasprojekteihimme ja päässeet näyttämään kyntensä hyvinkin nopeasti.  

Miten Ambientialle on työllistetty junnuosaajia? Ja ennen kaikkea: millaista Ambientialla on työskennellä junioripositiossa? 

Lyhyt mutta tärkeä historiapläjäys: tästä junnutyöskentely lähti liikkeelle 

Vielä ennen vuotta 2018 Hämeenlinnassa toimi devaajista koostuva Enterprise Services - eli ES-tiimi. Tiimissä oli hallinnollisesti kahteen eri tiimiin jakautunutta porukkaa tekemässä, noh, kuka mitäkin omassa nurkassaan.  

Toimintatavat olivat melko heterogeenisiä ja yhtenäistämistä kaivattiin. Haluttiin luoda ketterien menetelmien avulla työskentelevä uusi tiimi vanhat yhdistäen, ja niinpä siitä syntyi ES Agile, eli lyhyemmin ESA. 

Tässä tiimissä kaikki jäsenet yhtä lukuun ottamatta olivat enemmän tai vähemmän junnuja, mutta vähitellen mukaan tuli myös seniorimpia tekijöitä. Uusilla, ketterillä toimintatavoilla korjattiin ja ehkäistiin ongelmakohtia, joita oli syntynyt, kun siihen mennessä oli puurrettu yksin omassa nurkassa tiettyjen koodihommien kanssa.  

Toimintatapoja kehitetään ja niiden kanssa retroillaan edelleen säännöllisesti ja junnujen mukanaolo alusta asti on tuonut tiimiin tuoreita ajatuksia ja ideoita siitä, miten asioita voidaan tehdä paremmin.  

ESA-tiimin toiminnan filosofian taustalla on circle of happiness -ajattelumalli. Kyseessä on kehä, jossa hyvä synnyttää hyvää. Tätä kuvastavat ESA-tiimin toimintatavat, jossa tähdätään siihen, että tiimiläiset ovat tyytyväisiä ja tehokkaalle työnteolle on kunnolliset edellytykset. Näin saadaan asiakkaalle toimitettua tuloksia laadukkaasti ja nopeasti, ja luonnollisesti myös asiakas on tyytyväinen.  

Ismo Kilpeläinen, Senior Software Developer, ja Juha Wiberg, Senior Software Architect, ovat olleet erityisen tiiviisti mukana kehittämässä ESA-tiimin käytäntöjä. Ismo kertookin tämän kehityksen olleen siistiä ja antoisaa.  

"Kaikki juniorit otetaan alusta asti täysivertaisiksi tiimin jäseniksi, weeklyjen lisäksi myös kehitystyöhön. Sitä kautta meidän tiimiin saadaan uusia ajatuksia ja kehitystä eteenpäin", Ismo kertoo.  

ESA-tiimissä on myös tehty paljon töitä tiimin oman perehdytysprosessin kehittämiseksi: siinä on mietitty ja tehty check-listiä asioista, jotka uuden tiimiläisen kanssa on tärkeää käydä läpi heti alussa.  

"Perehdytyksessä käytiin läpi työaikakirjaukset Jiraan, koodikäytännöt ja paljon muuta. Kaikki tiimin kannalta tärkeät asiat oli hyvin dokumentoitu, mutta siitä huolimatta varmaan parin viikon ajan joka päivä häiriköin omaa mentoriani kaikenlaisilla kysymyksillä", kertoo Eemeli Sipiläinen, joka aloitti Ambientialla junnuna keväällä 2020.  

Toinen ESA-tiimin junnu, Topias Vahlroos, aloitti Ambientialla huhtikuussa 2021 Junior Software Developerin roolissa. Topias toteaa Ambientian yleisen perehdytyksen kaikille uusille aloittaville toimenkuvasta riippumatta olleen todella hyvä: "Ketään ei heitetty yksin tekemään, vaan työkaluja ja järjestelmiä käytiin läpi porukalla. Ja koko ajan oli ihmisiä, joilta kysyä."   

Jotta yritysten uudistumis- ja sitä kautta kilpailukyky säilyy, tulee rekrytoinneissa muistaa, että erilaisista taustoista ja lähtökohdista tulevat työntekijät katsovat asioita eri tavoin ja eri näkökulmista. Ja tämähän on mitä loistavin kehittymisen paikka organisaatiolle!  

Junior-osaajilla on useimmiten hallussaan tuoreimmat teknologiat ja tavat tehdä töitä.   

Juha toteaa: "Kyllähän se niinkin on, että monesti myös nuoremmat opettavat meitä vanhempia – varsinkin näissä teknologisissa asioissa."  

Tiimeissä ollaankin monesti oltu ilahtuneita mahdollisuudesta oppia nuoremmilta osaajilta ja asiantuntijamme mentoroivat urapolkunsa alussa olevia ammattilaisia mielellään. 

Millaista on työskennellä junnuna Ambientialla? 

Ambientialla on aina pidetty tärkeänä sitä, että myös junnut pääsevät nopeasti kiinni merkitykselliseen tekemiseen. Ketään ei haluta laittaa vain kahvinkeittohommiin, vaan myös juniorit työskentelevät asiakkaillemme tai osallistuvat Ambientialle sisäisesti arvoa tuottavaan työhön.  

Yksi Ambientian arvoista, we are all kinds of kinds, näkyy osaajiemme monimuotoisina taustoina ja urapolkuina: IT-alan koulutus tai välttämättä edes aiempi työkokemus ei ole välttämätöntä. Tekemällä oppii, ja aito kiinnostus ja intohimo Ambientian kaltaisessa yrityksessä työskentelyä kohtaan ovat ykkösjuttuja!  

"Olen edistänyt sisäisiä kehitysprojekteja, jotka auttavat työntekijöitä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Lisäksi olen päässyt tekemään pieniä asiakasprojekteja, tosi monipuolisesti kyllä kaikkea, pilviympäristöihin tutustumista ja koodaamista", Topias summaa. 

Eemelin polku Ambientialla alkoi opinnäytetyöurakasta.  

"Sen jälkeen työllistyin vakituisesti ja aloitin sisäisen kehityksen projekteilla. Sitten pääsin pitkäaikaiseen asiakasprojektiin, jossa tehtiin jatkuvaa kehitystä. Sen jälkeen päässyt myös verkkokauppaprojektiin tekemään pilveen. Se oli hienoa – uutta ja mielenkiintoista." 

Topias komppaa: "Kaikki uuden oppiminen on ihan parasta." 

Ambientialla junnuna työskentely voi tarkoittaa paitsi kokoaikaista ja vakituista työtehtävää, myös vaikkapa opinnäytetyön kirjoitusurakkaa tai harjoittelua. Ambientialle työllistytään myös osa- ja määräaikaisiin tehtäviin, vaikka tavoitteena on, että osaajamme viihtyvät meillä ja työllistyvät vakituisesti ja pidempiaikaisesti.  

Niin kuin edellisen sukupolven junnu Ismo, joka on kulkenut polun opinnäytetyöntekijästä harjoittelijaksi, ja juniorikehittäjästä sovelluskehittäjäksi. Viime syksynä Ismo sai ylennyksen Senior Software Developeriksi. 

Ismo teki suurin piirtein vuoden verran opinnäytetyötä, sisäistä kehitystyötä ja paria asiakasprojektia. Tämän jälkeen alkoi ESA-tiimin ja sen tekemisen mallin rakentaminen.  

Ismo onkin ollut mukana monenlaisissa asiakasprojekteissa. Kaikista mielekkäintä hänen mukaansa on sisäisten työtapojen kehittäminen. Hän on mielellään miettinyt, miten tehokkaan työn tekemisen esteitä poistetaan ja miten kehittäjät voivat olla mahdollisimman onnellisia ja tehokkaita työssään.  

Onnellisuutta pyritään luomaan mm. tarjoamalla työssä joustoja. Tämä ei tarkoita vain uudelleenjärjestelyjä lapsen sairastuessa. Joskus vaikkapa koiranpentu tai aikaa vievä harrastus voi vaatia huomiota tavallista enemmän: tällöin omaa työaikaa voi järjestellä niin, että tilaa jää myös päivän muille ohjelmanumeroille.  

Ambientialla onkin aina ollut tärkeintä se, että sovitut työt tulevat tehtyä ja asiakas on tyytyväinen – eivät toimistolla vietetyt tunnit.  

Miten pääset junnuksi Ambientialle?  

Aivan alkuun on sanottava: emme etsi yksisarvisia – emme edes silloin, kun tavoitteena on löytää jo useamman vuoden ohjelmistokehityshommia tehnyt henkilö.  

Meille on tärkeää, erityisesti junnuja rekrytoitaessa, että perusohjelmointitaidot ovat hallussa, olipa kieli sitten mikä tahansa.  

Myös halu ja into oppia lisää on tärkeää työntekijälle kokemusvuosista riippumatta.  

Ambientialle voit päästä junnuksi vaikka opinnäytetyörupeaman tai harjoittelujakson kautta – tai ihan vain lähettämällä meille avoimen hakemuksen. Käymme niitä jatkuvasti läpi, kun uusia rekrytarpeita ilmenee.  

Kaikkia avoimia paikkoja ei välttämättä julkaista rekryilmoituksena ollenkaan, sillä asiakasprojekteissa saattaa lyhyelläkin varoitusajalla avautua tilaisuus työllistää junioriosaaja.  

Eemeli ja Topias toteavat molemmat, että kunhan keskittyy tekemään ja opiskelemaan itseä kiinnostavia asioita, loppu hoituu kyllä. Omiin kiinnostuksenkohteisiin keskittyminen valmentaa sopivalla tavalla uteliaaksi, suhtautumaan työhön intohimolla ja kysymään oikeita kysymyksiä. Ja toki myös haastamaan tiimikavereita. Nämä kaikki ovat arvokkaita ominaisuuksia missä tahansa työssä – myös Ambientialla!  

"Itse löysin Ambientian kehittäjille suunnatun yhteisön kautta ja päätin lähettää avoimen hakemuksen. Minuun oltiin yhteydessä ja kutsuttiin haastatteluun. Siitä edettiin aika nopeasti työsuhteeseen ja tässä ollaan", Topias muistelee alkuvuoden 2021 tapahtumia.  

Ambientialla kokemusvuosia tärkeämpää on se, mitä potentiaalinen uusi työntekijä osaa ja mitä hän on halukas ja valmis oppimaan. Monia asioita ja viitekehyksiä voi opettaa ja opetella, mutta uudelle avointa asennetta ei.  

Koodaus vaatii monessa kohtaa luovaa ongelmanratkaisukykyä ja kokonaisuuksien hahmottamisen kykyä. Teknisen toteutustavan saa kyllä päätettyä, mutta devaajan tulisi osata vastata paitsi muille myös itselleen, mikä merkitys ratkaisulla on kokonaisuuden kannalta.  

"Miksi ja mitä asioita tehdään on oikeastaan tärkeämpää, kuin miten niitä tehdään", Ismo pohtii. "Oleellista ei ole osata koodata samaa pätkää sata kertaa silmät kiinni, vaan ennemminkin ottaa jokin reaalimaailman ongelma käsittelyyn ja kyetä ratkaisemaan se koodilla. Tämä taito kehittyy vain, kun koodaa mahdollisimman paljon. Virheitä pitää tehdä ja oppia niistä! Se kyky on tärkeää, eikä se, mitä kursseja on koulussa luettu."  

Juha innostuu pohtimaan aihetta lisää: "Nimenomaan kokemus tuo varmuutta siihen, että kaikki asiat ovat kuitenkin jotenkin ratkaistavissa. Ihan uskomattomia koodiratkaisuja näkee, mutta vielä uskomattomampia selityksiä kuulee sille, miksi näin pitäisi tehdä.”  

Hän lopettaa pohdintansa toteamalla näin: ”Elämäntapakoodari ei tarvitse olla, mutta tietty perusuteliaisuus ja luonteenpiirteet auttavat ohjaamaan ajattelua hyviin koodikäytäntöihin."