Millainen ratkaisu verkkokauppa-alustaksi: SaaS vai avoin lähdekoodi – vai jotain ihan muuta?

Siirry sivun sisältöön
Mikä on teille paras verkkokauppa-alusta?

Markkinoilla on tällä hetkellä iso liuta erilaisia verkkokauppa-alustoja. Yksi helppo tapa tehdä jako erilaisten toteutustapojen välille on jakaa ne kolmeen ryhmään:  

  • SaaS-pohjaiset alustat 
  • avoimeen lähdekoodiin perustuvat  
  • täysin räätälöidyt ratkaisut.  

Avoimeen lähdekoodin perustuva ja SaaS-alustalle rakennettu verkkokauppa eivät välttämättä juurikaan eroa toisistaan käyttöliittymän ja perustoiminnallisuuksien osalta. Konepellin alla tilanne on kuitenkin toinen: vaihtoehtojen välillä on useita perustavanlaatuisia eroja, jotka vaikuttavat niin verkkokauppojen suunnitteluun ja rakentamiseen, kuin niiden toimintaan ja kustannuksiinkin. 

Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mihin tilanteisiin mikäkin ratkaisu soveltuu parhaiten. Keskityn lähinnä SaaS-pohjaisiin alustoihin ja avoimeen lähdekoodiin perustuviin ratkaisuihin, sillä täysin räätälöity vaihtoehto on käytännössä erikoistapaus, johon yleensä päädytään, jos osoittautuu, ettei mikään alustoista ominaisuuksiensa osalta kerta kaikkiaan tue yrityksen toimintaa. Tällöin on tärkeää käydä perustelut yksityiskohtaisesti läpi.  

Meillä Ambientialla on kokemusta näistä kaikista, viimeisimpänä tulokkaana SaaS-pohjainen BigCommerce-verkkokauppa-alusta.  

Avoimen lähdekoodin verkkokauppa-alusta 

Avoimen lähdekoodin ohjelmat eroavat SaaS-järjestelmistä käytännössä siinä, että SaaS on palvelu, jota ylläpitää sen tarjoaja, kun taas avoimen lähdekoodin järjestelmän käyttäjä – tai useimmissa tapauksissa asiakkaan puolesta palvelua ylläpitävä IT-kumppani – voi ladata ohjelmiston suoraan omalle palvelimelleen ja muokata koodia mielensä mukaan. 

Lähtökohtaisesti avoimeen lähdekoodiin perustuva verkkokauppa-alusta sopii niille, jotka haluavat täydet oikeudet ohjelmistoon sekä laajat räätälöintimahdollisuudet.  

Avoimen lähdekoodin järjestelmän kohdalla palvelun omistaa sen lataaja, joka saa täydet oikeudet sen kustomointiin. Samalla sopimukseen kuuluu se, että lataaja vastaa järjestelmän ylläpidosta ja siitä, että tarvittavat päivitykset tulee tehtyä.  

Avoimen lähdekoodin verkkokauppaa, kuten vaikkapa WooCommercea tai Magentoa, kehitetään kollektiivisesti yhteisön voimin, joskin Magentosta on olemassa myös kaupallinen versio.  

Laaja kehittäjäyhteisö tarkoittaa sitä, että osaamista järjestelmän ylläpitoon on ainakin periaatteessa hyvin saatavilla. Koska kehittäjäyhteisö on laaja, myös tietoturva-aukkojen voi olettaa tulevan nopeasti näkyviin ja ne tukitaan tehokkaasti.  

Vapaaehtoinen kehittäjäyhteisö synnyttää helposti mielikuvan jokseenkin anarkistisesta, hieman nukkavierusta mutta kansainvälisesti tiukasti verkostoituneesta kollektiivista. Tämä voi pitää paikkansakin, mutta siitä huolimatta kyseessä ei ole vain harrastajien puuhastelu, vaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kehittävät myös isot kaupalliset toimijat.  

He hyödyntävät niitä liiketoiminnassaan ja konsultointipalveluissaan, ja pysyvät osallistumisensa myötä paremmin kärryillä järjestelmän kehityksestä ja voivat vaikuttaa siihen. Näiden isojen talojen kehittäjien ammattitaito pysyy myös paremmin yllä kehittämistyöhön osallistumisen myötä. 

Sitten oikeudellinen näkökulma.  

Juridisesti käyttäjällä tai asiakkaalla ei ole sopimussuhdetta avoimen lähdekoodin ohjelmistoon. Jos jotain ikävää sattuu, mitään vahingonkorvauksia tai vastaavia ei edes teoriassa voi vaatia. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoa kehitetään jatkossa, vaan kehittäjät voivat hyvinkin ketterästi siirtyä työskentelemään toisen järjestelmän parissa. Osaaminen ja kehitystyö hiipuvat, ja sen myötä vanhoja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei voi enää käyttää, koska niille ei löydy enää tukea eikä tarvittavista päivityksistä ole tietoa.  

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kohdalla korostetaan aina niiden räätälöitävyyttä. Se pitääkin paikkansa – koodi on täysin muokattavissa, koska omistat sen täydellisesti.  

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se olisi väkisin väännettävissä, saati että sitä olisi järkevää vääntää kaikkiin mahdollisiin asentoihin. Toisin sanoen, vaikka koodia voi muokata, se ei välttämättä sovellu kaikkeen mahdolliseen, koska sitä ei ole suunniteltu palvelemaan kaikkia erityistapauksia.  

Jos avoimen lähdekoodin ohjelmistoa haluaa väen vängällä käyttää sellaisessa yhteydessä, johon sitä ei ole alun perin ajateltu, tiedossa on hurjan paljon töitä – eikä lopputulos ole taattu.  

SaaS-pohjainen verkkokauppa-alusta 

SaaSin suosio on kasvussa. On arvioitu, että SaaS-pohjainen verkkokauppamarkkina kasvaa tämän vuoden aikana 172 miljardiin dollariin, kun vielä vuonna 2015 sen arvo oli reilu 31 miljardia dollaria. (Lähde: BigCommerce) Jo pelkästään tämän vuoksi se on otettava ainakin harkintaan verkkokauppa-alustaa pohtiessa. 

SaaS viittaa ilmiöön nimeltä Software as a Service. SaaS-palvelujen käyttäjät eivät itse omista käyttämäänsä järjestelmää. Kyseessä on vuokrattava palvelu, jota käytetään pääosin internetin välityksellä ja jonka palveluntarjoaja ylläpitää palvelimillaan. Palvelusta maksetaan tyypillisesti kuukausihintaa, joka määräytyy esimerkiksi ominaisuuksien, käyttömäärän tai myynnin mukaan, jos kyseessä on verkkokauppa. Kyse on ennen kaikkea juridisesta sopimuksesta, jossa palveluntarjoaja sitoutuu järjestelmän ylläpitoon ja kehitykseen, ja asiakas puolestaan hoitaa kuukausimaksun. 

SaaS-palvelun taustalla on tyypillisesti yksittäinen taho, vaikka itse järjestelmä voi toki olla erittäin laajassa käytössä – paljon laajemmassa kuin avoimen lähdekoodin kohdalla.  

Avoimen lähdekoodin verkkokauppa-alusta on edellä mainittujen rajoitusten puitteissa muokattavissa sellaiseksi kuin tarve vaatii ja olet sen täydellinen omistaja, mutta SaaS-järjestelmien kohdalla käyttäjä on enemmän järjestelmän luojien armoilla palvelun omistajuuden ja muokattavuuden suhteen.  

Omistajuuden osalta tilanne on selvä, mutta julkisissa arvioissa SaaS-palveluna rakennettujen verkkokauppojen jäykkyys korostuu välillä liikaa. On totta, että asiakaskohtaiset räätälöinnit eivät ole mahdollisia itse SaaS-kehikossa, sillä kyse on käyttöoikeudesta, eikä oikeudesta muokata itse koodia.  

Verkkokauppojen kohdalla SaaS-palveluna toteutetuissa verkkokaupoissa on kuitenkin iso määrä sisäänrakennettuja ominaisuuksia ja usein tietty SaaS-palveluna pyörivä verkkokauppa-alusta otetaankin käyttöön juuri valmiiden ominaisuuksien vuoksi out of the box -versiona. Vastaavasti ne, joiden odotukset verkkokauppa-alustaa kohtaan ovat kunnianhimoisempia, lähtökohtaisesti valitsevat toisen vaihtoehdon. 

SaaS-palveluna toteutettua verkkokauppaa, esimerkiksi BigCommerce-verkkokauppa-alustaa, jonka me Ambientialla olemme ottaneet käyttöön asiakasprojekteissa, kannattaa ja pitää rikastaa monenlaisilla toiminnallisuuksia tehostavilla mikropalveluilla ja järjestelmäintegraatioilla.  

Se on täysin mahdollista, joskin vaatii enemmän teknistä osaamista kuin pelkästään sisäänrakennettujen ominaisuuksien käyttö. BigCommercesta kannattaa käyttää myös headless-versiota eli toteuttaa käyttöliittymä eri kehikossa, jolloin käyttöliittymän taso nousee selkeästi ja riippuvuus alustan omista teemoista häviää.  

Mikä verkkokauppa-alusta kannattaa valita?  

SaaS-palvelun ehdottomana etuna on se, että palveluntarjoaja hoitaa tarvittavat päivitykset eivätkä ylläpidon kulut nouse tämän vuoksi pilviin.  

Usein lisenssihinnat alkavat muutamasta kympistä per kuukausi, millä pieni yrittäjä saa jo aivan toimivan out of the box -verkkokaupan ilman huolta yllättävistä päivityskuluista.  

SaaS-kauppa on nopea pystyttää, uudet ominaisuudet tulevat heti käyttöön, eikä niiden toimivuutta tarvitse ensin varmistaa testiympäristössä. Toisaalta, jos on tarvetta saada verkkokauppaan tarkkaan räätälöityjä toiminnallisuuksia ja myytävistä tuotteista on olemassa suuri määrä variantteja, yksinkertainen out of the box -ratkaisu ei tule toimimaan optimaalisella tavalla millään alustavaihtoehdolla. 

Alla on muutamia pointteja verkkokauppa-alustojen eroista, joita kannattaa ottaa huomioon valinnan tekemisen yhteydessä. 

Verkkokaupan ylläpito 

Avoimen lähdekoodin tai täysin räätälöidyn vaihtoehdon kohdalla alustan ylläpito on asiakkaan tai käytännössä asiakkaan IT-kumppanin vastuulla. Tämä tarkoittaa jatkuvan valvonnan ja päivittämisen tarvetta ja siihen liittyviä kuluja.  

SaaS-palvelun kohdalla palveluntarjoaja hoitaa tämän puolen, mikä vapauttaa resurssit verkkopalvelun jatkokehitykseen. 

Verkkokauppa-alustan oikeudet 

SaaSin kohdalla asiakas saa vain käyttöoikeuden, mikä voi toki olla haasteena, jos ei periaatteessa halua sitoutua yhteen toimittajaan. Jos valitsee luotettavan ja vakaan palveluntarjoajan, riski liittyy lähinnä hinnoitteluun ja siihen tosiasiaan, ettei täysin omista liiketoiminnan kannalta olennaista palvelua.  

Avoimen lähdekoodin ja täysin räätälöidyn version oikeudet omistat itse. 

Verkkokauppa-alustan räätälöitävyys 

Joskus vastaan tulee yrityksiä, joiden verkkokaupalle asetettuihin odotuksiin mikään verkkokauppa-alusta ei taivu. Tämä tulee ilmi yleensä määrittelypalaverin aikana, kun käydään läpi ominaisuuksia yksityiskohtaisesti.  

Silloin voi räätälöintejä paremmin tukeva alusta olla paikallaan. Mutta on hyvä tietää, että vaikka BigCommercen perustoiminnallisuudet eivät ole suoraan muokattavissa palvelun SaaS-luonteesta johtuen, laajennukset tuovat palveluun kuitenkin runsaasti monipuolisuutta.  

Verkkokauppa-alustan kustannukset 

Kun verrataan verkkokauppa-alustojen hintoja, kannattaa ottaa huomioon kaikki niihin liittyvät kulut.  

Tämä ei ole ihan helppo tehtävä, sillä erilaisten verkkokauppa-alustojen kustannusrakenteet poikkeavat toisistaan todella paljon ja osa kustannuksista voi tulla yllätyksenä, jos niitä ei osaa selvittää ajoissa.  

Kannattaa huomioida ainakin seuraavat kulut: 

  • Alustan lisenssikulut ja minkä mukaan ne määräytyvät
  • Komissiokustannukset myynnistä 
  • Verkkokaupan perustamiseen ja räätälöinteihin liittyvät projektikulut 
  • Ylläpitokulut: hosting, päivitykset ja jatkokehitys 
  • Lisäosiin liittyvät kertamaksut ja jatkuvat kulut  
  • Asiantuntijatyön tarve 

Itse alusta voi olla maksullinen tai ilmainen, mutta jo käyttöönoton yhteydessä myös jälkimmäisen kohdalla kustannuksia voivat nostaa lisäosat, ulkoasuteemat ja korkeat ylläpitokulut. Jos käytät määrittelytyössä kumppania, pyydä häntä tekemään selkeä listaus kaikista vaadittavista lisäosista ja lisätyöstä, jota räätälöinnit vaativat. 

Tämän lisäksi jatkuvat kustannukset on hyvä erottaa kertaluontoisista kuluista. Esimerkiksi BigCommercen kaltaisen SaaS-järjestelmän kohdalla tietyt räätälöinnit voivat nostaa alkukustannuksia, mutta itse alustan kuukausi- ja ylläpitokulut pysyvät maltillisina. 

Vastaavasti jos tavoitteena on avoimen lähdekoodin mahdollisimman joustava ja muokattavissa oleva alusta, kannattaa heti alkuun varautua jatkuviin ylläpitokuluihin. 

Olennaista tässä on, että verkkokauppaan sijoitetut rahat tukevat liiketoiminnan tavoitteita eivätkä mene alustan teknisiin korjauksiin ja sellaisten ominaisuuksien ylläpitoon, joilla ei kaupankäynnin kannalta ole suurta merkitystä. 

Tämä blogi on osa laajempaa verkkokauppoja käsittelevää kokonaisuutta. Lue muut blogit: 

Verkkokaupan suunnittelu: mitä kriittisiä asioita täytyy huomioida?

Verkkokaupan taustajärjestelmät ja työkalut osana asiakaspolkua

Haluatko jutella lisää verkkokauppa-alustoista ja teille sopivista ratkaisuista?  

Ota yhteyttä

Lisää aiheeseen liittyvää