Millaisia ajatuksia herää, kun pääsee keskustelemaan verkkokauppa-alustoista, niiden räätälöitävyydestä ja Suomen digitalisaatiotasosta BigCommercen edustajien, verkkokauppakumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa? Olga Kivikangas kertoo omia ajatuksiaan ja oppejaan BigCommercen kick off -tapahtumassa ja sen jälkeen.
Uusi verkkokauppakumppanimme BigCommerce järjesti helmikuussa kick off -tapahtuman, johon minulla oli ilo osallistua. Tapahtuma järjestettiin Lontoossa, Cityn ytimessä, mahtavan Landing Forty Two -rakennuksen 42. kerroksessa. Korkeanpaikankammosta kärsivälle näköalahissi oli varsin jännittävä kokemus, ja niinpä ensimmäiset kädenpuristukset, jos niitä puristuksiksi voi edes kutsua, hoituivat vapisevalla, kylmännihkeällä kädellä.
Tapahtuman osallistujajoukko oli varsin kirjava: tapahtumaan osallistui BigCommercen edustajia ympäri maailmaa, kaltaisiamme verkkokauppakumppaneita ja muita yhteistyötahoja.
Mistä sitten keskustelimme tapahtuman aikana? Tässä kirjoituksessa avaan tärkeimpiä teemoja.
BigCommerce, maailma ja me
Tapahtuma alkoi tunnin mittaisella keskustelulla, jossa BigCommercen edustajat esittivät kysymyksiä ja yleisö kertoi omia näkemyksiään. BigCommerce halusi tietää, miten markkinointi on onnistunut, kuinka hyvin BigCommercen brändi tunnetaan eri maissa ja millainen on BigCommercen asema suhteessa kilpaileviin verkkokauppa-alustoihin.
Tapahtumaan osallistui toimistoja ympäri Eurooppaa mutta Q&A-osuudessa äänessä olivat pääosin britit. Olin todella yllättynyt, kun englantilaisilta tuli erittäin positiivista palautetta BigCommercen asemasta suhteessa muihin verkkokauppa-alustoihin. Briteissä BigCommerce on tunnettu nimi.
Tässä vaiheessa minun oli pakko tarttua mikrofoniin ja kertoa, että Suomessa tilanne on toinen. Vaikka nimi on alan ihmisille tuttu, ei voida vielä puhua siitä, että BigCommerce verkkokauppa-alustana olisi kaikkien huulilla. Portugalilainen toimisto kommentoi, että myös heillä tilanne oli vielä pari vuotta tämä, mutta tällä hetkellä BigCommercen suosio on selvässä kasvussa.
On enemmän kuin todennäköistä, että muutaman vuoden päästä tilanne on erilainen myös Suomessa. Maailmanlaajuisesti yli 70 000 verkkokauppaa on toteutettu BigCommercella ja se on paljon se.
Miksi BigCommerce?
Tapahtuman puitteet olivat mainiot. Myös järjestelyt olivat erinomaiset, vapaata keskustelua ja puheenvuoroja oli juuri sopivassa suhteessa. Lounas- ja kahvitauoilla juttelin useiden toimistojen edustajien kanssa, ja jos täytyy nimetä yksi asia, joka nousi poikkeuksetta keskustelunaiheeksi, niin se oli ero BigCommerce-tyyppisen SaaS-palvelun ja avoimen lähdekoodin alustojen välillä.
BigCommerce positioi itsensä paljolti suhteessa Magentoon ja kehittää alustaansa tämän profiilin asiakkaille sopivaksi. Tämän vuoksi myös useilla BigCommercen kumppaneilla on tai on ollut Magento-tausta.
Olimme yksimielisiä siitä, että Magento on monissa tapauksissa toimiva ja monipuolinen työkalu, mutta Magento-verkkokauppojen ylläpitoon, kuten versio- ja tietoturvapäivityksiin, menee paljon aikaa ja rahaa. Se taas saa aikaan sen, että resurssit verkkokaupan kehittämiseen sisällöllisesti kuihtuvat olemattomiin.
Englantilainen Space 48, erittäin kokenut kansainvälinen verkkokauppatoimittaja ja BigCommercen monivuotinen kumppani, arvioi, että BigCommerce taipuu hyvin siihen mihin Magentokin, joskin alustan valinta on aina tapauskohtaista. Joissakin tilanteissa, erityisesti kun kyseessä on hyvin monimutkainen B2B-kauppa, Magento tai täysin räätälöity toteutus vievät voiton. Muuten englantilaiset toimistot olivat hyvinkin paljon sitä mieltä, että BigCommerce soveltuu hyvin Enterprise-tason verkkokauppoihin.
BigCommerce: helppo, vaikea vai jotakin siltä väliltä?
Helppous on vaikea asia ja BigCommerce oli tutkinut ilmiötä. Tutkimuksen mukaan maailma jakautuu helppouden osalta kahtia. Hieman kärjistäen voi sanoa, että etelässä arvostetaan helppoutta. Mitä pohjoisempaan mennään sitä enemmän vaikeuden ja monimutkaisuuden arvostaminen korostuu.
Tämä on kiinnostava asia ja minun oli taas pakko tarttua mikkiin. Kerroin tulevani Suomesta ja myönsin, että ainakin vaikeuden osalta tutkimuksessa on paljon perää: minun on helpompi keskustella asiakkaiden kanssa projekteista monimutkaisuuden näkökulmasta kuin korostaa ratkaisun helppoutta. Jos ei suoranainen vaikeuden ihannointi, niin vähintäänkin jonkinlainen monimutkaisuuden, vaikeuden tunnistaminen ja keskusteluissa mukana kuljettaminen on pakollista.
Tapahtuman aikana porukalla loimme BigCommercelle uuden tunnuslauseen, jossa edellä mainittu ristiriita on otettu huomioon. Tunnuslauseen lopullinen muoto selviää pian, kunhan se on saanut vihreää valoa markkinointiosastolta. Ei ole helppoa olla aidosti kansainvälinen yritys ja puhutella kaikkia samalla viestillä.
Composable commerce: onko se ratkaisu kaikissa tilanteissa?
Joustavuus voi joskus käydä raskaaksi. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun verkkokauppakokonaisuus on muokattavissa täysin mielin määrin ja vain taivas on rajana.
Yksi tapahtuman puheenvuoroista koski siis ilmiötä, johon Suomessakin viitataan sanoilla composable commerce. Kyse on lyhyesti sanottuna arkkitehtuurista, jossa teknologiaratkaisu ei ole valmis paketti, vaan kokonaisuus kootaan kunkin tarpeen mukaan, API-first-hengessä.
Composable-arkkitehtuuri perustuu mikropalveluihin, joissa verkkokaupan ominaisuudet ovat toisistaan riippumattomia palasia. Tällöin kokonaisuutta luodaan rajapintalähtöisesti, käyttäen sovelluksia, jotka liitetään toisiinsa APIen avulla. Myös BigCommerce nojaa vahvasti tämänkaltaiseen perusarkkitehtuuriin.
Ratkaisun etuina ovat teknisesti katsoen kokonaisuuden korkea räätälöitävyys, modulaarisen rakenteen mahdollistama nopea muokattavuus sekä toimintavarmuus, sillä mahdolliset päivitykset eivät koske koko pakettia, vaan kokonaisuuden osia. Liiketoiminnan kannalta suurimpana etuna on asiakaspolun ja asiakaskokemuksen parantaminen, sillä ainutlaatuisten asiakaskokemusten rakentamiseen vaaditaan työkaluja, jotka on viritetty huippuunsa juuri tietyllä alueella.
Käytännössä samat asiat aiheuttavat myös haasteita.
Tarvitaan osaava IT-osasto tai kumppani, joka hallinnoi mikropalveluja, optimoi kokonaisuutta ja pitää huolta siitä, että kokonaisuus toimii toivotulla tavalla. Liiketoiminnan hyödyt taas realisoituvat, kun tavoitteita ja keinoja pystytään määrittelemään fiksusti ja kääntämään ne teknologian kielelle.
Onneksi sävyerojakin on ja myös composable commerce -kategoriaan menevät julkaisualustat pitävät sisällään ison määrän käyttövalmiita toiminnallisuuksia, jotka ovat kuitenkin vapaasti räätälöitävissä. Ne tarjoavat myös samaan ekosysteemiin kuuluvia lisäosia niin, että integraatioiden tekeminen on sujuvaa.
Ja headless?
Vaikka sen voi ajatella olevan osa composable commerce -arkkitehtuuria, headless-ratkaisu ei ole millään tapaa pakollinen ja jos BigCommercesta puhutaan, se on käytössä vain hyvin pienessä osassa verkkokauppoja.
Suomalaiset verkkokaupat muiden silmin
Suomi, tämä digitalisaation luvattu maa, näinhän me ajattelemme. Mutta muut ajattelevat toisin, ja tämä kävi ilmi useista keskusteluista.
”Suomessa ei panosteta kovin paljon IT-alan yrityksiin, toista se on Virossa.”
”Suomalaiset verkkokaupat ovat kuin 90-luvulta, ei niitä tee mieli käyttää, suomalaisista verkkokaupoista ei tee mieli ostaa mitään.”
”Mahtaakohan BigCommercen kaltainen moderni ratkaisu saada jalansijaa Suomessa?”
Tällaisia tapahtumaan osallistuneet pohtivat.
Vai niin. Vai että ei panosteta ATK:hon ja verkkokaupat ovat kuin 90-luvulta. Selvä.
Jäin kuitenkin miettimään keskustelukumppaneiden sanoja. Virossa digitalisaatiota hypetetään paljon, usein syystä ja joskus liioitellen – ja toisinaan vain siksi, että momentum on päällä ja on kova halu pysyä vauhdissa mukana.
Suomen insinööriosaamisen taso ja yritysten ketteryys eivät varmastikaan ole niin heikoissa kantimissa kuin keskustelukumppanini antoivat ymmärtää, mutta puuttuuko meiltä sittenkin jonkinlaista draivia, tai tarkemmin ilmaistuna, kykyä ja halua pukea digitalisaation suomat mahdollisuudet ymmärrettävään ja kiehtovaan muotoon?
Ovatko ratkaisumme oikeasti käyttäjäystävällisiä vai puhummeko asioista niin monimutkaisesti, että jo projektin suunnitteluvaiheessa puolet brainstormingiin osallistujista tippuu kärryiltä ja mieluummin alkaa mussuttaa toista palaverisämpylää kuin käyttää suutaan mielipiteiden ilmaisemiseen? Ollaanko monimutkaisuuden vaalimisessa siirtyneet liiankin pohjoiseen?
Mikään ei voita live-tapaamisia
Olemme tehneet BigCommercen kanssa yhteistyötä jo useiden kuukausien ajan. Yhteistyö on aina ollut tiivistä ja yhteisiä palavereja on ollut viikoittain, ellei peräti päivittäin. En kuitenkaan ennen Lontoon reissua ollut tavannut yhteyshenkilöitämme kasvotusten. Kuinka mukavaa olikaan nähdä kaikkia livenä! Jutella, vaihtaa ajatuksia, syödä yhdessä lounasta mutta myös saada kannustavia katseita puheenvuorojeni aikana.
Näin jälkikäteen täytyy todeta, että voi kuinka paljon tehokkaampaa, mukavampaa ja luontevampaa onkaan suunnitella asioita yhdessä, kun kaikki ovat samassa tilassa. Sellaisen jälkeen myös digikanavissa tapahtuva viestintä tuntuu sujuvammalta ja on luontevaa tehdä rohkeampia avauksia ja suunnitella yhteistä toimintaa kuukausien, ei vain viikkojen päähän.
Päivän mittainen tapahtuma tarjosi kiinnostavia keskusteluja, runsaasti uusia näkökulmia ja tuttavuuksia sekä aidosti kansainvälisen ilmapiirin. Oli kiinnostavaa kuulla verkkokauppakokemuksista eri maissa toimivilta yrityksiltä. Oli myös antoisaa nähdä itsensä muiden silmin.
